

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Talousprofessori Matti Virén lyttää EU-elpymispaketin: ”Julkisten menojen kasvu myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle – ei tahdo millään mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa”
Hallituksen EU-tukipakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. SDP:n riveistä selitellään, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan. Vasemmistoliitto pitää pakettia hyvänä, koska tällöin jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Keskustasta uumoillaan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin lyttää höpinät.
Matti Virén kirjoittaa aiheesta Puheenvuoron blogissaan. Hän kertoo, että 750 miljardin euron apupaketin koko on vain noin 5 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Kaiken lisäksi rahat on jyvitetty usealle vuodelle. Suomelle paketista on tullut kallis, sillä kaikille osallistujille piti jakaa jotain.
Tehoton elvytys
Finanssikriisin jälkeen länsimaiset keskuspankit ovat ottaneet tähtäimeensä talouden elpymisen. Taloutta on tuettu tuhansilla miljardeilla dollareilla ja euroilla. Valtiot ovat nostaneet lisää velkaa kaksin käsin elvytyksen nimissä. Merkittävää kasvua se ei ole synnyttänyt, ellei mukaan lasketa pörssivarallisuuden kasvua.
– Jos elvytys julkisten menojen kasvun kautta olisi kovin tehokasta, Suomessa ja koko Euroopassa ei olisi pitänyt olla lamaa 2010-luvulla. Finanssikriisin jälkeisen elvytyspolitiikan tehoa [on syytä] muutenkin epäillä; näyttää siltä, että likviditeetin kasvu on mennyt lähinnä varallisuushintoihin eikä suinkaan tuotannollisten investointien kasvuun, Virén toteaa.
Piilohaitta Euroopan taloudelle
Italian ja Espanjan tukipaketti ei kärsi pelkästään tehottomuudesta. Virénin mielestä paketti jopa pahentaa Suomen ja muun Euroopan taloustilannetta. Eurooppa ei kärsi niinkään kysynnän hiipumisesta, vaan heikosta kilpailukyvystä ja tarjonnan kasvun hiipumisesta.
Suomen viennin osuus on maailmanmarkkinoilla puolittunut vuoden 1998 luvuista 0,8 prosentista 0,4 prosenttiin. Tämä on merkki suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemisestä.
Elpymispaketin myötä jäsenmaiden halu toteuttaa kilpailukykyä kohentavia toimia ja uudistuksia vähenee entisestään. Lisäksi julkinen menolisäys vain pahentaa tilannetta.
– Pakettiin väistämättä sisältyvä julkisten menojen kasvu on myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle: asia joka ei millään tahdo mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa, Virén lataa.
Tukiraha ei putoa taivaalta. Tuleva sukupolvi maksaa sen takaisin tuoden lisäpainetta verotuksen kiristykseen. Virén epäilee, ettei veroasteen kasvu ainakaan lisää innokkuutta investoida Suomeen.
Valotta usvayöhön
Virén harmittelee, ettei paketista ole tehty selvityksiä ja tutkimuksia. Kansalaismielipide on niin ikään sysätty syrjään. Hallituspuolueiden välitön kannatus esityksen musteen ollessa vielä märkää vihjaa, että ideologinen palo ohittaa tieteellisen tutkimuksen. Suomi menee muun Euroopan mukaan ikään kuin ilman ajovaloja usvaiseen syysyöhön.
Pakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. Suomen viennin turvaaminen hylättiin, sillä kuuden suuren avunsaajamaan vientiosuutemme hipoo seitsemää prosenttia. Tämän jälkeen perustelut muuttuivat epämääräisiksi. Eurooppa mystisesti elpyy paketin myötä ja Euroopan mystinen elpyminen tuo taianomaista elpymistä myös Suomeen.
Omituisia puoltoja
Virén nostaa esille muutamia häntä askarruttaneita perusteluja paketin puolesta. Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) kertoi, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan.
On totta, että jos tukipaketin kaltainen julkinen investointi luo kasvua velkamäärää enemmän, se on kannattava. Italian bruttokansantuote on tällä haavaa vuoden 2006 tasolla. Samalla aikavälillä maan velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut noin 100 prosentista 135 prosenttiin. Ainakaan Italiassa tällä lisävelkaantumisella ei ole saatu aikaiseksi talouskasvua.
Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) puolestaan pitää pakettia hyvänä, ettei jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Virén huomauttaa, että itse asiassa EU-velka on yhtä lailla maksettava takaisin kuin Valtiokonttorin kautta nostettu lisävelka. Ero on siinä, että nyt Suomi maksaa osan muidenkin velasta omansa lisäksi.
Keskustapuolueen puheenjohtaja Annika Saarikko antoi haastattelussaan Virénille mielikuvan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kalle Isokallio kertoo, miten poliitikko kirnuaa rahasi ja laittaa sinut anelemaan niitä takaisin

Euroopan komissio tyytymätön jäsenmaiden elpymissuunnitelmiin: Hallitukset hyviä kuluttamaan rahaa – eivät tekemään talousuudistuksia

Valuuttaliittojen vaihtoehdot: Tulonsiirrot tai hajoaminen

Suomen taloudellinen hyöty EU-jäsenyydestä ja sisämarkkinoista – vaiko sittenkin haitta? Professori Virén avaa populistista hokemaa sisämarkkinahyödystä

Taloustieteen emeritusprofessori Virén valtioneuvoston EU-elvytyspaketin saldosta: ”Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että elvytysvaikutus on nolla”

Talousprofessori Matti Virén: Missä ovat korvaavat elinkeinot niiden tilalle, joita hallituksen ilmastotoimilla ajetaan alas?

EU muuttumassa tulonsiirtounioniksi, samaan aikaan mukaan pyrkii useita köyhiä maita – talousprofessori Virén varoittaa: ”Suomelle ei tässä kuviossa jää muuta kuin rippeitä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








