Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan Suomen lähivuosien talouskasvu jää nollan tuntumaan. Kasvun elementit loistavat poissaoloillaan ja julkinen sektori vain paisuu. Heikon hintakilpailukyvyn vuoksi Suomen vienti on polkenut pari vuosikymmentä paikoillaan.

Matti Virén huomauttaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kasvuennusteissa Suomen jäävän Euroopassa häntäpäähän: vain Valko-Venäjä jää Suomen taakse. Hän on aiemmin kirjoittanut Euroopan vientiteollisuuden ongelmista.

Suomi on siis eräällä lailla hitaasti kasvavan maanosan hitaimpien joukossa.

Kasvun elementit kateissa

Virén tarkistelee kasvun kolmea eri päätekijää ja toteaa niiden olevan huonolla tolalla Suomessa. Nämä tekijät ovat työvoiman kasvu, tuotannollisen pääoman kasvu sekä tekninen kehitys.

Työtuntien määrä on vähentynyt finanssikriisiä edeltävästä ajasta. Yritysten nettoinvestoinnit ovat vain vähän päälle neljä miljardia euroa vuonna 2019. Kokonaistuottavuus eli tekninen kehitys on jämähtänyt likimain paikoilleen tämän vuosituhannen aikana.

– Työn tuottavuuden osalta tilanne ei ole yhtään parempi. Ongelmana on erityisesti vielä se, että julkisen sektorin työn tuottavuus on koko EMU -ajanjakson ollut laskussa, mikä luonnollisesti heijastuu myös julkisen sektorin kustannuskehitykseen ja rahoitustarpeisiin, Virén toteaa.

Nollakasvu ”vääjäämätön lopputulos”

Suomen vienti on Virénin mukaan polkenut paikoillaan viimeiset 20 vuotta. Hän huomauttaa viennin suhteen maamme bruttokansantuotteeseen olevan samalla tasolla kuin Kreikan.

Virén ei povaa yhtä riemukasta talouden elpymistä kuin esimerkiksi maamme hallitus esittää. Hallituksen linjana on, että EU:n elpymispaketti imaisisi Suomenkin talouden vahvaan vientivireeseen.

– Jos tämä kehitys jatkuu, talouden nollakasvu on vääjäämätön lopputulos.

– Ongelma ei häviä asettelemalle uusia tavoitearvoja työllisyysasteelle tai palkkaamalla julkiselle sektorille lisää työntekijöitä. Jotain paljon syvällisempää pitää tapahtua taloudessa, Virén kirjoittaa.

Kilpailukyky ei ole kohdallaan

Suomen vientiteollisuuden piiputtaminen johtuu Virénin mukaan siitä, että maamme kilpailukyky ei ole kohdallaan. Hänen mukaansa yksittäisten kilpailukykymittarien tulkitseminen on toissijaista. Iso kuva on, että vienti ei vedä.

Virénin mukaan vuosien eduskuntavaalivuosina 2007 ja 2011 tehdyt tuporatkaisut johtivat kilpailukyvyn katoon. Maltillisemmat palkkaratkaisut sen jälkeen eivät ole kuroneet jo menetettyä kilpailukykyä kilpailijamaihin takaisin.

– Kilpailukykyä heikentää lisäksi korkea yleinen kustannustaso, joka vaikuttaa suoraan tai välillisesti yritysten kilpailuedellytyksiin. Kustannusten taustalla on ennen kaikkea julkisen sektorin kilpailijamaita olennaisesti korkeampi kustannusrasitus.

Vientimme tulisi Virénin mielestä suunnata Euroopan sijaan muuhun maailmaan.

– Viennin painopiste on edelleen Euroopassa, vaikka se on kaikkien arvioiden mukaan hitaimmin kasvava markkina-alue maailmassa. Suomessa vain hoetaan mantraa, miten tärkeä Euroopan unioni on meille markkina-alueena.

Mihin toimetonta hallitusta tarvitaan?

Virénin mielestä Suomen talouden tulevaisuus ei herätä luottamusta. Talouden nollakasvu, alijäämäisen julkisen sektorin kasvattaminen ja verojen nousu ovat hyytävä yhtälö.

Virénin suurin huoli on, että tässä tilanteessa maamme hallitus ei katso asiakseen laittaa tikkua ristiin. Tämä toimettomuus yltänee aina vuoteen 2023 asti. Tuolloin pidetään viimeistään seuraavat eduskuntavaalit.

Hallitus tuijottaa liiaksi työllisyysastetta. Tämä lukema ei kerro riittävän tarkasti sitä, mihin työpaikat muodostuvat.

– Työllisten nuppiluvun kasvattaminen ilman mielekästä kasvua yksityisen sektorin tuotannon määrässä ja investoinneissa johtaa vain tuottavuuden laskuun ja kilpailukyvyn heikkenemiseen ja sitä kautta viennin laman jatkumiseen, Virén ryöpyttää.

– Jotain todella isoa ja epämiellyttävää pitäisi nyt tehdä. Jos hallitus ei aio tehdä mitään, mihin me sitä tarvitaan?