

PS ARKISTO
Tavio muistutti päästövähennystavoitteiden kanssa intoilevaa ministeri Harakkaa: Hallitus on jo tehnyt historiallisen suuret polttoaineveron korotukset
Liikenneministeri Timo Harakka (sd) maalaili Ylen A-studiossa visioitaan keinoista liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Harakka mainitsi toistuvasti polttoaineen hinnankorotuksen olevan vihoviimeinen keino. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio joutuikin monta kertaa muistuttamaan ministerille, että nykyinen hallitus on jo toteuttanut historiallisen suuret polttoaineiden hinnankorotukset.
Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta tuskin kuitenkaan voidaan toteuttaa ilman useita eri toimenpiteitä, joista monet tulisivat todennäköisesti kurittamaan autoilevia suomalaisia tai vähintään heikentämään ostovoimaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa, että perussuomalaisten lähtökohta on, että autoilun kustannukset eivät saa nousta ja että autoilu Suomessa sallitaan täysimääräisesti jatkossakin.
Tavion mukaan kaikkien toimien tulee olla kansalaisten vapaaehtoisuuteen perustuvia.
– Päästövähennysten tulee olla kannustavia, etteivät toimet ole heikennyksiä ihmisten ostovoimaan, Tavio sanoi Ylen A-studiossa eilen.
Päästövähennystavoite saavutettu suurelta osin jo nyt
Tavio huomautti, että hallituksen 50 prosentin päästövähennystavoite on 37-prosenttisesti saavutettu jo nyt pelkästään nykyisillä toimilla.
– Sen takia on kysyttävä, tarvitseeko Suomen – pohjoisena pitkien välimatkojen maana – tehdä enempää, kun eiväthän muutkaan Euroopan maat tee näin paljon? Tavio kysyi.
Liikenneministeri Timo Harakka esitti, että päästövähennystavoite olisi jo alun perin aiemman pääministerin Juha Sipilän hallituksen projekti.
– Keinot pitää löytää, Harakka sanoi.
Tavio vastasi, että on olemassa sekä hyviä että huonoja keinoja.
– Miksei hallitus voi todeta saman tien, että huonot keinot hylätään eikä koroteta polttoaineveroa enempää? Miksei tätä voi sanoa? Tavio kysyi.
Harakan mukaan hallitus ei ole vielä valinnut, mitä keinoja se aikoo käyttää. Harakka kuitenkin jätti mainitsematta, että hallitus on jo toteuttanut yhden polttoaineveron korotuksen, joka astui voimaan elokuussa.
Tekivätkö keskusta ja vihreät julkisuustempun?
Harakan puheista huolimatta sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) vihjasi tiistaina jo uusista polttoaineiden hinnankorotuksista, mutta keskusta ilmoitti välittömästi varapuheenjohtajansa Markus Lohen suulla, ettei se käy.
Ohisalon ja Lohen peräkkäiset, keskenään täysin ristiriitaiset lausunnot, haisevat äänestäjille suunnitellulta ja hallituksen sisällä sovitulta julkisuustempulta, jolla kannatuskuoppaan jämähtäneelle keskustalle tarjottiin tilaisuus osoittaa jämäkkyyttä omille äänestäjilleen.
Ylen juontaja kysyi Harakalta, kuinka vahvaa kipuilua polttoaineiden hinnankorotus aiheuttaa hallituksen sisällä. Harakan mukaan kaikkia keinoja harkitaan edelleen. Harakka kuitenkin väläytti, että jos polttoaineen hinnankorotuksiin joudutaan menemään, hinnankorotusta voitaisiin kompensoida pienituloisille.
Tavio muistutti Harakkaa, että polttoaineiden hinnankorotuksiin meneminen ei ole jossittelua vaan todellisuutta.
– Hallitus on jo tehnyt historiallisen suuret polttoaineveron korotukset. Ehkä siitä saadun palautteen johdosta hallitus nyt vihjaa, että seuraava polttoainekorotus olisikin kompensaatiomalli, Tavio sanoi.
Taas demariministeri lupasi: pankkitilille ilmestyy rahaa
Tavio totesi, että auton käyttäminen on välttämätöntä ihmisille, jotka asuvat palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien ulkopuolella. Tavio huomautti, että silti myös kaupunkilaisten täytyy käyttää välillä autoa, koska lyhyilläkin matkoilla voi joutua vaihtamaan liikennevälinettä monta kertaa.
Harakka ryhtyi lopulta selittämään, että bensiinin hintaan tehty ”indeksikorotus” olisi suuruusluokaltaan vain ostoskorin hinnannousua vastaava, joten bensiini olisi nyt halvempaa kuin vuosi sitten.
Tässä vaiheessa ohjelmaa Ylen juontaja antoi Harakalle tilaisuuden melko pitkään puhua ”reilusta siirtymästä” sekä luetella harkinnassa olevia, erilaisia mahdollisia toimia, kuten liikenteen sähköistäminen ja latausasemat.
Harakalta kysyttiin myös, miten polttoaineen seuraava mahdollinen hinnankorotus korvattaisiin pienituloisille. Ministerin mukaan kyseeseen tulisi tulonsiirtomalli.
– Pankkitilille ilmestyy rahaa, Harakka ja väitti, että vähävarainen, maaseudulla autoa ajava ihminen huomioitaisiin erilaisilla kompensaatioilla.
Tavio: Kuka keksi indeksikorotukset veroihin?
Harakan visioiden mukaan kompensaatiot pienituloisille maksettaisiin valtion kassan kautta, koska valtio saisi lisää verotuloja polttoaineen litrahinnan noususta.
Tavion mukaan Harakan visiot ovat tyypillistä sosialidemokratiaa.
– Ensinnäkin kuka on keksinyt, että veroissa pitäisi olla indeksikorotukset, eli ne nousevat itsestään? Aivan älytön ajatus, Tavio sanoi.
Hän myös huomautti edelleen Harakalle tämän väitteistä polttoaineveron korotuksesta ”viimeisenä keinona”.
– Jos se (polttoaineveron korotus) on viimeinen keino, niin miksi te olette jo tehneet historiallisen suuret polttoaineveron korotukset.
Harakka ei ollut kuulevinaan Tavion huomautusta jo aiemmin hallituksen toteuttamasta polttoaineveron korotuksesta.
– Tarkoitin, että kaikki muut keinot käytetään ennen polttoaineen hinnan nostamista, Harakka lausui.
Pakolliset työ- ja kauppamatkat omalla autollaan kulkeva kansalainen saa siis odottaa hämmennyksen vallassa, miten autoilu tulevaisuudessa tulee muuttumaan ja kuinka paljon liikkuminen kallistuu entisestään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastointoilu veronkorotukset polttoaineiden hinta autoilijat äänestäjät kustannukset päästötavoitteet suomalaiset Maria Ohisalo Timo HArakka Ville Tavio Yle vihreät perussuomalaiset SDP hallitus Keskusta työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreät visioivat ilmastosiirtymästä, jossa reaalitalous, infra ja energiapohja muuttuvat – Ranne peräänkuuluttaa järkevyyttä: ”Ilmastotoimet eivät saa köyhdyttää kansaa”

Immonen fossiilittoman liikenteen työryhmän raportista: Tuhoaisi Suomen kilpailukyvyn

Ministerit Marin ja Ohisalo kiirehtivät ilmastohätätilan julistamista – Halla-aho: ”Suomessa on nyt akuutimpiakin hätätiloja ja ongelmia”

Halla-aho: Polttoaineveron korotus on pelkkää rahastusta, suurten kaupunkien ulkopuolella ihmisillä ei ole mahdollisuutta vähentää autoilua

PS: Hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka vaarantaa Suomen teollisuuden

Juuso vaatii teiden tehostettua valvontaa ja parempaa talvikunnossapitoa

Perussuomalaiset vaativat valtiovarainvaliokunnassa veroalea – polttoaineiden veronkorotukset peruttava

Kiina päästää viidessä tunnissa sen, mitä Suomi vähentää liikennepäästöjä vuoteen 2030 mennessä – Ranne: ”Kannattaako tämän kuittaamiseksi uhrata Suomen menestyminen?”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








