

MATTI MATIKAINEN
Teemu Keskisarja: Talo, johon on helppo päästä sisään
KOLUMNI | Jokainen lukija takuulla tietää tylyjä taloja. Yleensä ne levittäytyvät julkisen sektorin siimeksessä. Aivan sama, mikä on asiasi. Tylytystalo ottaa heti kättelyssä luulot pois, iskee ilmat pihalle ja potkaisee persuksille.
Haet lapselta unohtuneita lapasia koulusta. Sisäänkäyntejä on metrin välein, mutta mikään ei aukea summerilla ja rynkytyksellä. Opettajat eivät uskalla ovenkahvaan koskea tai edes katseeseen vastata. Monikulttuurinen siivooja hymyilee, mutta ei ymmärrä sanoja ”room” ja ”in”.
Kuljetat pakettia virastokompleksiin. Portaita pitkin et pääse sisuksiin. Hissit toimivat avainkorteilla, mutta niitä ei ole kellään. Kuilun pohjalla odottaa pohjaton tyhjiö. L-siiven kerrosta numero –3 tuskin on olemassakaan.
Etsit luentosalia ammattikorkeakoulun kampuksella. Aulan satakohtainen infotaulu vaikuttaa avaruusaluksen pohjapiirrokselta. Tässä olet -piste puuttuu. Lyhenteet ja kuvakkeet eksyttävät. Käytävä muka johtaa vessaan, mutta risteyksessä viitat loppuvat samalla hetkellä kuin pidätyskykysi.
Tylytystila saattaa olla kooltaan pienikin. Koppi on lukkojen ja koodien takana, vaikka siinä säilytetään vain repaleista sählymaalia. Vaksia ei löydy, ja kiinteistövastaava viis veisaa vuorostasi.
Nettisivu väittää, että toimisto on avoinna tiistaisin ja torstaisin kello 9.20–14.45 paitsi parittomina viikkoina. Opaste on käytännössä karkote. Vastaantulijoita ei kiinnosta asiasi vaan oletettu asiattomuutesi. Ajanvarauksessa on jotain mätää. Neuvontanumero ei päästä edes jonotukseen. Päädyt chattailemaan romanialaisen käännösrobotin kanssa.
Livahdat kerrankin vastuksitta auditorioon ja ajoissa valmistaudut esitykseesi. Kas helvettiä, systeemi herjaa muistitikkua eikä videotykki käynnisty. Käyttöoikeuksien päivitys vaatii vahvan salasanan ja resetoinnin.
Joskus talo teeskentelee tuttavallisuutta. Luulet oppineesi reitin, mutta lankeat ansaan. Toispuoleinen lukitus estää sinua palaamasta takaisin tupakalta. Takin jättö kaukaiseen naulakkoon osoittautuu virheeksi ja harjanvarsi ovenraossa laukaisee hälytyksen.
Eduskunta yllättäen EI OLE tuollainen talo. Labyrinttejä ja sokkeloisia käytänteitä toki piisaa, mutta ne eivät ole itsetarkoitus. Monet rutiinit ratkeavat noin vain naamaa näyttämällä. Logistiikan ja turvallisuuden pätevä henkilöstö nähtävästi tykkää työpaikastaan. Kukaan ei yrmistele. Paperihommien paiskijat ovat avuliaita kuin palveluammatissa. Ensimmäisen kerran urallani uskon, että tietotekniikan heput säästävät työaikaani eivätkä piruuttaan sitä tuhlaa.
Kaiken sujumiseen vaikuttaa tietysti resurssien paljous, etten sanoisi ylenpalttisuus. Eduskunta kylpee määrärahoissa, ihana sauna sananmukaisesti. Priorisoinnin huippua ei voi verrata soten pahoinvointiyhtymään, jota sopeutuspaine ja ylikuormitus rassaavat. Ilmapiiri tekee eroa Arkadianmäen hyväksi. Parkkihallissa tai ruokalassa eri alojen erilaiset ihmiset arvoineen päivineen ovat työtovereita ja tervehtivät toisiaan vähintään nyökkäyksellä.
Sisäisellä saavutettavuudellaan Eduskuntatalo hyvittää sitä, että sisäänpääsy vaaleissa on niin tavattoman vaikeaa. Kansanedustajan kannattaa vilkuilla vaikutelmia myös ulkomaailman kontrastia vasten. Millä ilveellä helpottaisimme kansalaisten eloa ja oloa yhteiskunnan muissa isoissa taloissa?
Teemu Keskisarja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarja: Sananen Tampereen strategiselta vaalitaistelupaikalta

Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”

Teemu Keskisarja: Pohdintaa Yleisradion tulevaisuudesta

Teemu Keskisarjan kolumni: Reetta Tuiskuvuoren aiheellinen ilmastoahdistus

Keskisarja: Elinkeinon vaihtaminen oli 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen

Teemu Keskisarjan kolumni: Korutonta kertomaa englannin kielen ylivallasta

Teemu Keskisarja: Kulttuuri-ihminen, älä vedä hernettä nenään!

Teemu Keskisarja: Suhteeni ääriliikkeisiin

Teemu Keskisarjan kolumni: Rasisminvastainen teollisuus ja kulttuurinen omiminen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








