
PS ARKISTO
Teemu Keskisarjan kolumni: Rasisminvastainen teollisuus ja kulttuurinen omiminen
Tehtaat Suomessa lopahtavat, mutta rasisminvastainen teollisuus porskuttaa. Savu nousee virastojen, valtuutettujen ja tutkimuslaitosten piipuista. Rasisminvastaisia rakennelmia, viljelmiä, koneistoja, tuotantopäällikköjä ja spesialisteja piisaa. Verorahoitteiset kanta-asiakkaat tyhjentävät ajatushautomoiden ja -munimoiden kennot.
Ainut pullonkaula on raaka-aine. Ei ole helppoa teollisesti vastustaa, juuria, torjua, kitkeä ja taltuttaa sitä, mikä ei edes esiinny pohjolan luonnossa, ainakaan korkeina pitoisuuksina.
Suomesta ei löydy rotusortoa tai rasistisia henkirikoksia. Siksi mielikuvakaivoksissa louhitaan ajatusrikoksia kuin malmeja. Kyselyhutkimukset tyyliin ”43 prosenttia afrikkalaistaustaisista kokenut häirintää vuoden sisällä – Suomi Euroopan rasistisin maa” käyvät kaupaksi. Tuskin ne kuitenkaan pyörittäisivät uudelleenkoulutusverstaiden ja ilmianto-industrialismin koko kapasiteettia.
Rasisminvastainen teollisuus välttää seisokit tuotekehittelyllä. Sen yksi kustannustehokas käsite on ”kulttuurinen omiminen”. Prosessi vaatii materiaaliksi loukkaantumisia tai mieluiten synteettisiä tekoloukkaantumisia.
Kulttuurisen omimisen maailmanmarkkinat alkoivat Pohjois-Amerikan äkkirikkaista intiaaniheimoista. Suomessa on aika vähän vähemmistökulttuureja enemmistön omittaviksi. Rasisminvastaisuuden kysyntä kuitenkin luo omimiskohujen tarjontaa.
Totean tähän väliin selkokielellä, että minulla ei ole yhtikäs mitään alkuperäiskansoja vastaan. Saamelaisiin suhtaudun erityisen suopeasti sekä historioitsijana että Arkadianmäen elättinä.
Pakinani poistumiskulma olkoon pelkästään kulttuurihistoriallinen.
Loukkauksia ja tekoloukkauksia on aina ollut ja aina oleva. Entisaikaan loukkaantumisen monopoli oli kristillis-isänmaallisilla piireillä. Joutilaat rovastit ja evp. upseerit hyvin kerkesivät kirjasotiin Paavo Rintalaa, Väinö Linnaa, Henry Milleriä tai Hannu Salamaa vastaan. Säädyttömyyden ja jumalanpilkan vastainen teollisuus oli vielä 1960-luvulla runsaasti resursoitua instituutioissa.
Perinteisten arvojen kanssa taiteilijat pyrkivät ja pääsivät tukkanuottasille. ”Kulttuurinen omiminen” ei tietenkään kohauttanut Impivaaran heimoja ennen kansainvälisen ilmiön kotoperäistä standardisointia.
Tässäpä eilispäivän toleranssista esimerkki, jollaisesta loukkaantumisvyöry tänään siirtäisi tuntureita ja kääntäisi Tenon uoman.
Kuvataidenäyttely pohjoissuomalaisessa kaupungissa vuonna 1982. Tyylisuunta ”ekspressionistista sakuraa”, aiheissa läsnä paikallinen stereotypia. Kuvat eivät ole nyt nähtävilläni, mutta aikalaistekstistä melkein kuulee noitarummun kuminan ja joikaamisen. Näytteilleasettajat Pupu ja Rukivehr eivät taiteilijanimistään päätellen ole saamelaistaustaisia, silti heidän kuvastoonsa sisältynee kansallispukimia. Ne tosin ovat riisutut installaatiossa, jossa ”lappalaisukko tiiraa muna kädessään nuotion edessä tanssivaa naishahmoa”.
Tiettävästi mikään 1980-luvun kulttuuritaho ei loukkaantunut šamaanirituaalin omimisesta – ei vaikka teoksen nimi oli: Oula katsoo himoiten tytärtään.
(lähde: Kauko Röyhkä, Vaeltava vitsaus. Muistelmat 2. Docendo)
TEEMU KESKISARJA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Olutbrändi Bud Lightin woke-tuska pahenee: Amerikkalaisten entinen suosikkikalja ei enää mene kaupaksi edes alennusmyynnissä

Maassa maan tavalla -ajattelu on ”äärioikeistolaisuutta” – ainakin, jos Diakonissalaitoksen ja Jari Taposen julkaisemiin materiaaleihin on uskominen

Vigelius: Rasismin käsite inflatoituu, koska sitä havaitaan joka paikassa – makeisissa, riisissä, lautapeleissä, tiernapojissa, sombreroissa, pesukarhuissa, burkhan kritisoinnissa, lipuntarkastajissa

Husu Hussein ylistää uusnatsijohtaja Lucas Gagea sankariksi X:ssä

Miksi yhden asian fanaattiset joukkoliikkeet paljastuvat aina lopulta äärivasemmistolaisiksi puuhakerhoiksi?

Teemu Keskisarjan kolumni: Kaikkien aikojen kustannustehokkain sosiaalityöntekijä

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradio sonnia lypsämässä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








