

PS ARKISTO
Teemu Keskisarjan kolumni: Tummaihoiset kantavantaalaiset
Arkeologi Andreas Koivisto kirjoitti Vantaan Sanomissa piikiven pilke silmäkulmassaan: ”Vantaa saattoi olla jo kivikaudella Suomen monikulttuurisin kaupunki”. Kaupunginmuseon hyvä näyttely Ikikallion tarinoita Tikkurilan vanhalla asemalla elävöittää esihistoriaa. Taiteilija Tom Björklundin vuosituhansien takaiset mustahkot kantavantaalaiset luontuvat luiden DNA:han ja tuoreempiin kirjallisiin lähteisiin.
Ruotsalainen linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd piti 1740-luvulla matkapäiväkirjaa, jonka ”rasismista” voisimme tekoloukkaantua. Suomessa sylilapsilla oli kaunis vaalea iho, mutta iän myötä se tummui hirvittävän rumaksi, ja varsinkin eukot näyttivät kummituksilta, kuvaili Ehrensvärd. Monioppineena hän selitti värinvaihtoa savutupien katkulla. (Matka Suomessa 1747. Suomentanut ja toimittanut Sampo Honkala. SKS). Mustaihoisuutta aiheuttivat myös päivetys, ahavoituminen, isorokon arvet sekä tervan- ja kaskenpoltto.
Mitä tuli perintötekijöihin, kielitieteilijät löysivät tundralta ja pustalta ei-pellavapäisiä sukulaisiamme. Ihonvärikysymys on helppo, mutta rodut, kansanryhmät, kielet, muutot ja väestönvaihdot äärettömän vaikeita. Keitä olemme ja mistä tulemme?
Muodikkaassa narraus-narratiivissa suomenkieliset ja -mieliset eivät ole alkuperäiskansa. Yllättävän moni tietokirjailijakin toistelee tätä. Olipa kerran heimo, joka lähti jostakin idästä, jätti virolaiset välietappiin, saapui Suomeen ja hääti saamelaiset, päätyi Ruotsin ja Venäjän alamaisiksi, sekoittui moniin tulokkaisiin, lainasi lännestä hengenviljelyn siemenet, sepitti 1800-luvulla kansallisen identiteetin ja viimein 2020-luvun maahanmuuttovastaisuudella unohti, että Impivaaran väki on aina vaihtunut.
Niin. Totta toki on, että Ryynäset ja Horttanaiset eivät suoraan polveudu jäätikön sulamisen seurailijoista. Mutta hekin olivat täällä ensin. Väestö on Suomessa 10 000 vuodessa vaihtunut harvemmin kuin muualla Euroopassa. Näin siksi, että homo sapiensilla oli perin vähän syitä tungeksia näille raukoille rajoille, poloisille pohjan maille.
Muuttoaallot eivät kuljettaneet massoja vaan kansansirpaleita. Läänin kokoinen läntti elätti kymmeniä tai satoja metsästäjä-keräilijöitä. Ikivanhimmat paikannimet Saimaa, Imatra ja Päijänne ovat tuntematonta kieltä, jonka puhujista ei muistoja säilynyt. He tuskin tuhoutuivat sukupuuttoon, luultavammin parittelivat tulokkaiden kanssa ja jatkoivat elämäänsä geeneissä. Vantaan asfalttia tänään tallaavan valkoihoisen persun perimästä kukaties häviävän pieni hippunen tulee tummaihoiselta esivanhemmalta, joka paikalle ensimmäisenä astui.
Saamelaiset risteytyivät muihin suomalais-ugrilaisiin kuin metsäpeurat poroihin. Lännenkin kanssa oli kohtaamisia. Usein liikehtijä ei ollut ihmisryhmä vaan kieli, mutta tämä menee nyt liian monimutkaiseksi, joten vaihdan havainnollistamisvaihteelle.
Välimeren väkirikkailla rannoilla väestönvaihto tarkoitti esimerkiksi sitä, että persialaiset 494 eKr. surmasivat Miletoksen kaikki miespuoliset ikään katsomatta, kuljettivat naiset pois orjuuteen ja toivat tilalle uusmiletoslaisia, kuten Herodotos kertoo. Totaaliset valloitukset seurasivat toisiaan. Vastaavien toimenpiteiden takia Ateenassa ei nykyisin mietiskele Sokrateen ja Platonin biologisia jälkeläisiä eikä egyptiläisillä ole ykseyttä Sinuheen.
Suomen suunnalla ihmisiä ei piisannut joukkoteurastuksiin ja täydennyksiin. Vesi virtasi Vantaassa aina vitkaan. Vaihdokasporukka kyllästyi suurriistan jahtaamiseen, hyppäsi yksipuiseen haapio-venhoon virran vietäväksi vailla määränpäätä, pani toivonsa rukiiseen ja lainaili germaanista ja slaavilaista viljelysanastoa. Hylkeenpyytäjä ei löytänyt lumimyrskyssä jälkiään vaan jämähti vastarannan klaaniin kotivävyksi tai -miniäksi. Veri vaihtui tarpeeksi. Sisäsiittoisuus oli siedettävämpää kuin vuoristojen ja uskonnon tabujen halkomissa maissa.
Väestönvaihto olisi yliampuva ilmaus rantaruotsalaisten rantautumisesta. Elintila riitti 1000–1300-luvuilla ilman etnisiä puhdistuksia. Hälsinglandilaisilla, jotka Helsingin tienoon asuttivat ja nimesivät, ei ollut pienissä aluksissaan miekkoja vaan hansikkaallinen siemenviljaa. Ristiretkilegendojen jälkeen ei ole tietoja merentakaisten ja täkäläisten taisteluista. Kansanryhmät sietivät toisiaan yli kielirajan. Ruotsinkieliset kalastajat, pellonraivaajat ja karjanhoitajat eivät alistaneet naapureitaan, vaikka kirkko ja kruunu levittäytyivät. (ks. Kari Tarkiaisen mainio tutkimus Sveriges Österland, SLS).
Historiallisena aikana Suomeen tietenkin muutti ihmisiä elinkeinojen takia ja satunnaisesti: tasaiseen tahtiin, vähittäin taikka joskus sykäyksinä. Hävityn sodan jälkeen venäläinen miehittäjä siitti liudan suomalaislapsia – ja vuoroin vieraissa hakkapeliitat ja karoliinit voimansa päivinä.
Vetovoimatekijät ja kotoutusteollisuus Suomesta puuttuivat vuosina 9 000 eKr. – 1990 jKr. Miten homma täällä Pohjantähden alla olisi toiminut isommilla väestönvaihdoilla? Ei aavistustakaan. Myönteiset, kielteiset tai yhdentekevät vaikutukset eivät mahdu tähän muutenkin ylipitkään kolumniin. Väitteeni rajoittuu suuruusluokkaan.
Väestönvaihto isolla V:llä alkoi vasta 1990-luvulla. Yli puolen miljoonan ulkolaisen saapumiselle ja kymmenyksen vaihdokselle yhdessä sukupolvessa ei löydy edeltäjää menneisyydestä.
Teemu Keskisarja
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kotoutusteollisuus Kari Tarkiainen Sokrates Herodotos Miletos muuttoaallot Sampo Honkala Augustin Ehrensvärd Andreas Koivisto väestönvaihdos Teemu Keskisarja Platon väestönvaihto vetovoimatekijät Monikulttuurisuus Rasismi Vantaa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Pisa-tulokset pelastaa Klassillinen Epänormaalilyseo

Teemu Keskisarjan kolumni: Kansallisoopperan ja populaarimusiikin toteutumattomat historiat

Teemu Keskisarjan kolumni: Siksi Halla-aho

Teemu Keskisarjan kolumni: Väestönvaihto ei ole teoria vaan käytäntö

Teemu Keskisarjan kolumni: Ryssän orja ja EU:n orja

Teemu Keskisarjan kolumni: Äidinkielen raiskaajille rautapallo jalkaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








