Teollisuusliiton Aalto vihjaa jo uusilla työtaisteluilla – elinkeinoministeri Rydman: Ay-pomot huolissaan oman valtansa vähenemisestä

Elinkeinoministeri Wille Rydman painottaa, että hallituksen työmarkkinauudistuksilla edistetään työllisyyttä. – Kun työmarkkinoita uudistetaan joustavampaan suuntaan ja päivitetään asioita tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi, saadaan enemmän yrityksiä, jotka uskaltavat työllistää.

Ay-liikkeen poliittiselle lakkoiluille ei ole loppua näköpiirissä.

Teollisuusliitto järjestää tällä viikolla laajoja poliittisia lakkoja useilla toimialoilla. Kyseessä ovat työajalla tehdyt, työnantajalle vahingoksi koituvat toimenpiteet, koska ay-liike ei hyväksy hallituksen työelämäuudistuksia.

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan ”lakkoruuvia” on jälleen kiristettävä, koska hallitus ei muka osoita tahtoa kuunnella työntekijäpuolta.

Aallon mukaan hallitusohjelman kirjaukset työmarkkinauudistuksista ovat ”vinoja”.

– Kokonaisuus on vinoon kirjoitettu. Tarvitaan konsensusta hallituksen kesken, jotta me emme joutuisi järjestämään työtaistelutoimia, Aalto sanoi ja vihjasi uusien toimien olevan jo harkinnassa.

Painostus ei nyt tehoa

Teollisuusliiton Aalto, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja elinkeinoministeri Wille Rydman olivat torstaina Ylen A-Talkissa keskustelemassa työmarkkinakiistoista.

Rydman vakuutti, että hallitus ei painostamalla ole taipumassa.

– Hakaniemi ilmeisesti ajattelee, että heillä on jonkinlainen veto-oikeus lainsäädäntötyöhön. Hallitus ei kuitenkaan taivu ulkoparlamentaarisen painostuksen alla, vaan uudistuksista pidetään kiinni ja ne viedään läpi.

Ay-liike ei suostu tunnustamaan, että poliittinen lakkoilu heikentää Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena. Samalla myös työntekijän asema heikkenee, sillä jos joku investointeja Suomeen kaipaa, niin ennen kaikkea suomalainen duunari, jonka työnantajaa investoinnit vahvistavat.

Rydman huomautti, että poliittisilla lakoilla aiheutetaan miljardiluokan isku kansantaloudelle.

– Kun ulkomainen investoija katsoo, mihin maahan hän on investoimassa, niin helposti vaakakuppi ei kallistu Suomeen vaan todennäköisemmin johonkin työmarkkinajärjestelmältään stabiilimpaan yhteiskuntaan, jossa tämänkaltaiset uudistukset on jo viety läpi tai jossa poliittiset lakot eivät ole sallittuja, Rydman sanoi.

Anderssonin puheet kuin ay-pomolla

Vasemmiston Li Anderssonin puheet eivät A-Talkissa juurikaan eronneet työmarkkinajärjestöjohtajien yksipuolisesta maalailusta. Anderssonin mukaan uudistusten jälkeen ”työntekijän turva” muka tulee olemaan Pohjoismaiden heikoin.

– Hallitus on tietoisesti valinnut konfliktin tien, Andersson päästeli.

Rydman sanoi, että hallitus tekee lakiuudistuksia, mutta työmarkkinajärjestöille ei kelpaa demokratia. Elinkeinoministeri muistutti, että uudistuksilla edistetään työllisyyttä.

– Kun työmarkkinoita uudistetaan joustavampaan suuntaan ja päivitetään asioita tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi, saadaan Suomeen enemmän yrityksiä jotka uskaltavat työllistää, Rydman sanoi.

Anderssonin reaktio oli käsittämätön:

– Ei pidä paikkaansa, Andersson parahti.

Ay-liike sumuttaa sumuttamisen päälle

Ay-liikkeen keskeinen väite – minkä myös Aalto jälleen toisti – on se, että hallitus ei muka kuulisi liittojen näkemyksiä lainvalmistelussa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä suomalaisessa lainvalmistelussa kuullaan erittäin laajasti kaikkia intressiryhmiä, joihin tuleva lainsäädäntö vaikuttaa.

Myös Rydman tarkensi asiaa ja korjasi väärät väitteet.

– Hallitus kuuntelee mielellään kaikkia työmarkkinajärjestöjä heidän oman asiantuntemuksensa puitteissa. Mutta sellainen asetelma on harhaluulo, jossa Hakaniemen ay-eliitti katsoo oikeudekseen alkaa jarruttaa hallituksen uudistuksia tai alkaa vaatia, että hallituksen pitäisi saada ay-liikkeen hyväksyntä poliittisen ohjelmansa toteuttamiseen.

– Meillä on ollut monta hallitusta, jotka ovat ulkoistaneet osan vallastaan Hakaniemen palatseihin, mutta tämä hallitus ei tee niin. Se, miksi näistä asioista tunnutaan olevan niin kovasti huolissaan on se, että se vähentää ay-herrojen valtaa – ja esimerkiksi paikallisen sopimisen osalta siirtää valtaa työntekijöille ja yrityksille, Rydman muistutti.