

LEHTIKUVA
Tieliikenteestä kertyy 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa – Suomen tieverkko silti historiallisen huonossa kunnossa, autoilu paikoin jopa hengenvaarallista
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa logistiikka ja henkilöliikenne kulkevat eteenpäin kumipyörillä. Autoilijoille on kuitenkin lähivuosina luvassa kylmää kyytiä, sillä Suomen tieverkko rapistuu ja haurastuu alta kiihtyvään tahtiin. Viime kädessä kyse on rahasta, jota ei jää tienpitoon, koska hallitus ohjaa verovaroja maailmanparannushankkeisiin Suomen rajojen ulkopuolelle.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on kasvanut karkeasti ottaen kaksi ja puoli -kertaiseksi. Haurastuvat tienpinnat tuskin ovat jääneet huomaamatta yhdeltäkään autoilijalta, mutta asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Autoliitto, joka on usein aiemminkin esittänyt kritiikkiä Suomen huolimattomasta tienpidosta.
Tieverkon kehittämisellä ja teiden kunnossapidolla on Autoliiton mukaan erittäin suuri vaikutus liikenteen päästöihin, liikenneturvallisuuteen ja matka-aikoihin. Mikäli tiestön heikko kunto johtaa nopeuksien alentamiseen tiestön kehittämisen sijaan, seurauksena on paitsi kuljetusten viivettä myös henkilö- ja tavaraliikenteen kustannusten nousua.
Heikkokuntoisilla teillä on myös ilmastovaikutuksia, sillä polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa.
Vierintävastuksella on suuri merkitys etenkin raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa 10 prosenttia.
Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa rajusti
Huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana.
Rapautuvat ja haurastuvat tiet ovat erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma. Talven selän taituttua monilta pääkaupunkiseudun ympärillä kulkevilta teiltä on paljastunut routavaurioita. Vauriot syntyvät, kun tien pinnan alle valuu vettä sulan ilman aikaan. Jäätyessään vesi laajenee ja repii asfalttia rikki.
Routavauriot ja rosoiset kuopat aiheuttavat autoilijalle ikäviä yllätyksiä. Kuopat heikentävät ensinnä matkustusmukavuutta, mutta voivat aiheuttaa myös vakavia vaurioita ajoneuvon rungolle, renkaille tai vanteille. Myös itsessään kuopan väistämisyritykset ovat omiaan luomaan vaaratilanteita.
Ongelmia erityisesti pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun kelirikko-olosuhteita voi tänä keväänä kutsua jopa historiallisen huonoiksi. Ilta-Sanomien haastattelema Hinausyritys Sjöbergin toimitusjohtaja Sten Sjöberg sanoo, että ei ole urallaan koskaan nähnyt, että pääkaupunkiseudun moottoritiet ja pääväylät olisivat olleet näin huonossa kunnossa kuin nyt.
- Tilanne on täysin poikkeuksellinen. Etelä-Suomen valtateillä on nyt runsaasti valtavia ja syviä kuoppia routavaurioiden takia, Sjöberg sanoo.
Kelirikko-olosuhteet kuitenkin aiheuttavat ongelmia ja vaaratilanteita koko maassa. Väylävirasto huomautti äskettäin, että syksyn ja talven haastavat olosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä ovat aiheuttamassa erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään. Onkin ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan, Väylävirasto huomauttaa.
Maanteiden korjausvelka noin 1,6 miljardia
Maanteiden korjausvelka on viime aikoina kääntynyt kasvuun alhaisemman rahoitustason johdosta ja on Traficomin mukaan nyt noin 1,6 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvittaisiin huonokuntoisten väylien uudistamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon.
Rahasta tieverkon kunnossapito ei pitäisi jäädä kiinni, ainakaan teoriassa, sillä liikenteestä kerättävät verot ovat valtiolle muhkea rahasampo. Valtion verotulot tieliikenteestä ovat kasvaneet 2010-luvulla yli 8 miljardiin euroon vuodessa. Tien kunnossapidossa tämä ei kuitenkaan näy, sillä tieliikenteestä kerätyistä veroista vuosittain vain noin 0,8 miljardia palautuu liikennesektorille valtion tieverkkoon käytettynä rahoituksena.
Perussuomalaiset ovat toistuvasti pitäneet esillä Suomen maanteiden korjausvelan lyhentämistarvetta sekä paheksuneet tienpitoon palautuvaa riittämätöntä summaa. Kansanedustaja Minna Reijonen on paheksunut esimerkiksi sitä, että Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmissa liikenteen kehittämisrahoja on ohjattu voittopuolisesti vain raideliikenteeseen, mistä Reijonen on huomauttanut ettei tieliikenteen osuus vastaa käyttötarpeita.
Tieverkon kunnostaminen hidastuu
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen huhtikuun alussa julkistamat kehysriihen linjaukset toivat autoilijalle lisää huonoja uutisia: liikenne- ja viestintäministeriöön osui määrärahojen leikkaus. Ministeriöltä päätettiin jo aiemmin leikata 110 miljoonaa euroa, ja tänä keväänä leikattiin 17 miljoonaa euroa lisää. Hallituksen leikkauspäätökset merkitsevät sitä, että huonokuntoisten teiden määrä Suomessa kasvaa.
Leikkaukset tarkoittavat käytännössä tieverkon kunnostamisen hidastumista. Väyläviraston toimialajohtajna Virpi Anttilan esittämän arvion mukaan tänä vuonna pystytään Suomessa päällystämään teitä enää noin 2 300 kilometriä, kun viime vuonna päästiin noin 2 900 kilometriin.
Mitä Italiassa nyt tehdään ja kenen rahoilla?
Samaan aikaan, kun suomalaiset autoilijat totuttelevat sulaneiden lumien alta paljastuneisiin vaurioihin tiellä, Italiassa on polkaistu käyntiin kaikkien aikojen remonttijuhlat, joiden huumassa saapasmaan kansalaisten asumuksia uudistetaan vastaamaan modernin energiatalouden vaatimuksia.
Jos mietit, mistä rahat italialaisten remonttibuumiin tulevat niin arvasit aivan oikein: italialaiset remontoivat nyt EU:n elvytysrahaston kautta saamillaan miljardeilla Italian valtion tarjotessa kansalaisilleen uskomattoman edullisia energiaremontteja.
Rahoitusta energiataloutta parantaviin hankkeisiin on Italiassa myönnetty jo 21 miljardia euroa. ”Superbonus110%” tarkoittaa sitä, että homma on itse asiassa enemmän kuin ilmaista.
Suomessa patistetaan sossun luukulle
Suomessa meininki ei ole yhtä iloista kuin Italiassa. Suomalaiset kotitaloudet maksavat sähköstään järkyttävän korkeaa hintaa, eikä muutosta ole näkyvissä. Energian kohonneet kustannukset johtuvat pitkälti hallituksen kunniahimoisista ilmastotoimista. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) äskettäin kehottikin kansalaisia hakemaan Kelan luukulta toimeentulotukea, jos verojen jälkeen palkasta käteen jäävä raha ei riitä sähkölaskun maksamiseen.
Toisaalta, kun ei ole varaa järkyttävän kalliiseen bensaan, maanteiden rapautuminenkaan ei välttämättä ole ongelma, koska autolla ei olisi edes varaa ajella.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-elvytysrahasto routavauriot Autoliitto Traficom ilmastotoimet huonokuntoiset tiet tieliikenne korjausvelka maailmanparantaminen sähkön hinta valtion budjetti polttoaineiden hinta verovarat autoilijat suomalaiset kotitaloudet Annika Saarikko Pääkaupunkiseutu Sanna Marin leikkaukset Italia hallitus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wihonen: Tiestö rapautuu entisestään – soratietkö tulevaisuuden liikkumisväyliä?

Seuraavalle hallitukselle jäämässä ennennäkemätön velkasotku – ”Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään”

Purra: Hallitus ei peruuta senttiäkään ilmastotoimista – jakeluvelvoitteen nosto ja liikenteen päästökauppa edelleen listalla

Julkisen talouden suunnitelma 2023-2026 nojaa hallituksen itsepetokseen – ”Nykymenolla Suomi kohtaa jokaisen uuden kriisin entistä huonommassa kunnossa”

Italian ihmemaassa on jaettu ilmaisiin energiaremontteihin jo 21 miljardia – arvaa kuka maksaa

Reijonen vaatii hallitusta ottamaan hiilineutraalisuustavoitteissaan huomioon myös tiestön korjaustoimet: ”Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko”

Suomi pitää EU:n kärkisijaa bensan litrahinnassa

Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: ”Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Petri Huru ehdottaa ajokorttia sähköpotkulaudoille – ”aiheuttavat valtavasti vakavia liikenneonnettomuuksia”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








