

LEHTIKUVA
Toimeentulotukeen esitetään uudistuksia – tavoitteena syrjäytymisen ja pitkäaikaisen tukiriippuvuuden ehkäisy
Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan virkamiestyöryhmän loppumuistio on julkaistu. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena.
Hallitusohjelmaan on kirjattu toimeentulotuen kokonaisuudistuksen osalta myös 70 miljoonan euron säästötavoite. Lisäksi työryhmä on koonnut muistioon mahdollisia toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena sekä syrjäytymistä ehkäisevänä etuutena.
– Työryhmä on tarkastellut muistiossaan sitä, miten toimeentulotuen velvoittavuuden toteutumista voitaisiin vahvistaa. Mahdollisiksi toimenpiteiksi on tunnistettu ensisijaisten etuuksien hakematta jättämisen lisääminen perusteeksi perusosan alentamiselle, perusosan alentamista koskevan prosessin tehostaminen sekä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen velvoittavuuden tiivistäminen, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa.
Työryhmän mukaan velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se olisi perusosan alentamisen uhalla velvoittavaa myös silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea.
Nuoret kiinni työelämään
Perustoimeentulotuen tarve on suurin yksin asuvilla ja nuorilla. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Uudistuksella halutaan saada nuoret toimeentulotuen saajat työelämään mahdollisimman nopeasti. Toimenpiteiden tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä nopeuttamalla työttömän hakeutumista työllistymistä edistävien palveluiden piiriin tiivistämällä velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
Työryhmän loppumuistiossa kerrotaan, että mikäli henkilö on menetellyt moitittavasti liittyen työttömyysturvalaissa säädettyihin tilanteisiin, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettuun kotoutumissuunnitelmaan tai kuntouttavaan työtoimintaan liittyviin tilanteisiin, voitaisiin toimeentulotuen perusosaa leikata ensi vaiheessa 20-40 prosenttia.
Mikäli henkilö ei kehotuksesta huolimatta hae hänelle kuuluvaa ensisijaista etuutta tai ilmoittaudu kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi kuukauden määräajassa, voitaisiin toimeentulotuen perusosaa alentaa 50 prosenttia. Yksin asuvalla toimeentulotuen perusosa on 593,55 euroa kuussa.
– Toimeentulotuen hakijalla on aina mahdollisuus välttää perusosan alentaminen ja työttömyysetuuksien sanktiot hakemalla ensisijaisia etuuksia tai osallistumalla työvoimapalveluihin siten, kuin niitä koskevassa lainsäädännössä edellytetään, tiedotteessa kerrotaan.
Tavoitteena kymmenien miljoonien säästöt
Vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263 000 kotitaloudelle ja 387 000 henkilölle. Koko väestöstä tämä oli 7 prosenttia. Vuonna 2023 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 778 miljoonaa.
Toimeentulotuen velvoittavuuden vahvistamiseen liittyvillä toimenpiteillä voisi olla säästövaikutuksia tukikausien lyhentyessä. Perusosan alentamiseen liittyvän lainsäädännön tarkentaminen toisi toimeentulotuen säästöjä arviolta 24 miljoonaa euroa. Ansiotulovähennyksen poisto säästäisi toimeentulotuen menoja vuoden 2026 tasossa noin 20 miljoonaa euroa.
Työryhmä on myös selvittänyt toimeentulotuen perusosan lievän pienentämisen mahdollisuutta. Toimeentulotuen perusosaan kohdistuvalla yhden prosentin leikkauksella saisi tarvittaessa aikaan säästöä noin 12 miljoonaa euroa.
Kokonaisuudistus valmistellaan ministeriössä keväällä 2025. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Hallituksen esityksen luonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuus ja lausuntokierros keväällä 2025.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- toimeentulotukilain kokonaisuudistus toimeentulotukiriippuvuus kotoutumissuunnitelma työttömät työnhakijat nuorten työllisyys säästötavoitteet nuorten syrjäytyminen kuntouttava työtoiminta perusturva Sisäministeriö Toimeentulotuki Hallitusohjelma Syrjäytyminen Kotoutuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Hallituksen talouspolitiikka on vastuullista, realistista ja uskottavaa

Teemu Keskisarjan kolumni: Kaikkien aikojen kustannustehokkain sosiaalityöntekijä

Maahanmuuton kustannukset hirvittävät veronmaksajia – ”Luvut ovat karmeita”

Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








