Tommi on turhaan etsinyt töitä jo kuusi vuotta: ”Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista, joihin pitäisi työllistää suomalaisia”

Koko työuransa maalarina tehnyt pirkanmaalainen Tommi ihmettelee hallituksen ja työministeri Tuula Haataisen puheita työvoimapulasta sekä pyrkimystä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. – Haataisella ei ole käsitystä siitä, miten Suomi toimii tällä hetkellä. Ulkomailta voi tietysti saada halpatyövoimaa yrityksille, mutta ei siitä ole mitään apua suomalaiselle työttömälle.

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli tammikuun lopussa yhteensä 251 700 työtöntä työnhakijaa. Pirkanmaalla asuva Tommi on yksi heistä. Hän on tehnyt koko pitkän työuransa maalarina.

TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi Tommi ilmoittautui ensimmäisen kerran 2016. Hän on kuitenkin hakenut töitä jo vuodesta 2014 saakka. Tätä aiemmin, vuonna 2010 Tommi oli perustanut osakeyhtiön ja harjoittanut ammattiaan sen kautta.

– Ensimmäiset pari kolme vuotta menivät suhteellisen mukavasti. Töitä riitti, kunnes ne sitten loppuivat yllättäen, melkein kuin leikaten, joten siinä tilanteessa minun oli ryhdyttävä itse etsimään asiakkaita.

Osakeyhtiön vuoksi asema työnhakijana on ongelmallinen. Vaikka Tommi etsii koko ajan aktiivisesti töitä, ei hänellä ole oikeutta työmarkkinatukeen eikä peruspäivärahaan, koska hänet katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi. Asiaan ei vaikuta se, että osakeyhtiöllä ei ole ollut vuosiin toimintaa eikä liikevaihtoa.

Koulutustaan vastaavaa työtä Tommi on tehnyt viimeksi yli neljä vuotta sitten.

– Se oli silloin vain parin päivän keikka, jonka satuin saamaan yhden tutun kautta. Sen jälkeen on ollut hiljaista. Töitä ei ole oikein missään, eikä niitä tarjota.

TE-toimiston kautta ei ole mahdollista työllistyä

Henkilöstövuokrausyritykset ovat voimakkaasti tulleet mukaan työmarkkinoille, etenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Henkilöstövuokrausyritykset eivät kuitenkaan tarjoa kenellekään työtä, vaan ne välittävät työvoimaa eteenpäin.

Vuokratyö on kolmikantainen työsuhde. Vuokratyössä työntekijä tekee työsopimuksen vuokrayrityksen kanssa, joka puolestaan vuokraa työntekijän käyttäjäyritykselle, josta tulee kolmas osapuoli perinteistä työsuhdetta muuten muistuttavaan sopimussuhteeseen.

Käytännössä lähes kaikki työmahdollisuudet TE-toimiston kautta ohjautuvat vuokrayrityksiin.

Käyttäjäyritys ei maksa palkkaa työntekijälle. Useimmat muutkin työnantajavelvollisuudet jäävät vuokrayritykselle. Monesti vuokratyöntekijöihin myös sovelletaan vuokrayrityksen työehtosopimusta, jossa työehdot saattavat huomattavasti poiketa ammattialalla muuten sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Tommi sanoo, että TE-toimistossa ei ole tarjolla perinteisiä työsuhteita, joissa työntekijä työllistyy suoraan työnantajayritykseen. Käytännössä lähes kaikki työmahdollisuudet TE-toimiston kautta ohjautuvat vuokrayrityksiin.

– TE-toimiston kanssa asioiminen tapahtuu verkossa. Kirjaudun verkkopalveluun ja palvelussa TE-toimisto suuntaa minut hakemaan töitä vuokrayrityksiltä, jotka ilmoittavat avoimista työtehtävistä. Ongelmana on se, että niitä työpaikkoja ei usein ole olemassakaan. Itse olen ollut tekemisissä melkein 30 vuokrayrityksen kanssa, eikä se ole kertaakaan johtanut työllistymiseen.

”Työpaikasta” ei saa tietoa

Työnhakutapahtuma etenee joka kerta hyvin samankaltaisesti.

– Kuvaava esimerkki on, että värväämö hakee kymmentä maalaria. Kun sähköpostitse työnhakija ilmoittaa olevansa kiinnostunut työstä, vuokrayritykseltä tulee kutsu työhaastatteluun, mutta siitä työpaikasta ei saa mitään tietoa. Jos kysyy, missä työ olisi tarkoitus tehdä ja milloin se alkaa, vastaukseksi saa pelkkää kiertelyä. Usein sanotaan, että sitä työtä ei vielä ole tai että työn alkamisesta ilmoitetaan myöhemmin.

Käyttäjäyrityksen nimeä tai työkohteen sijaintia ei yleensä saa kysymällä selville.

– Se on salaisuus. Työnhakija ei koskaan saa vuokrafirmalta tietää, kenelle työ olisi tarkoitus tehdä. Työnhakijan kannalta tilanne on tietysti ongelmallinen jo siitäkin syystä ettei voi ennakoida mitään, kuten vaikka että miten pitkä työmatkasta tulisi.

Kun työpaikasta ei kerrota työnhakijalle mitään, mahdollistaa menettely myös valetyöpaikkojen luomisen. Monet vuokrayritykset haluavat tosiasiassa vain kerätä tietoja mahdollisista työnhakijoista tulevaisuuden varalle.

Tarjolla pelkkiä nollatuntisopimuksia

Henkilöstövuokrausyrityksissä Tommille on tarjottu pelkästään niin sanottuja nollatuntisopimuksia, joten vuokrafirmojen kanssa asioiminen ei ole johtanut työn tekemiseen.

Nollatuntisopimukset viittaavat työsopimuksessa kirjattuun vaihtelevaan työaikaan, jolloin työntekijä on mahdollista kutsua töihin vain silloin, kun työnantaja häntä tarvitsee. Kun työsopimuksen minimituntimääräksi on kirjattu nolla, ei töitä ole välttämättä koskaan.

”TE-toimistossa on annettu ymmärtää, että suora työnhaku ei olisi enää suotavaa tai suositeltavaa, vaan pitäisi mennä vuokrayritysten kautta.”

Tilastokeskuksen mukaan nollatuntisopimuksella työskenteli keskimäärin jo noin 106 000 palkansaajaa vuonna 2018. Määrä vastaa noin viittä prosenttia kaikista 15–74-vuotiasta palkansaajista.

– Olen usein lähettänyt avoimia työhakemuksia suoraan työnantajille, mutta ilman tulosta. TE-toimistossa on annettu ymmärtää, että suora työnhaku ei olisi enää suotavaa tai suositeltavaa, vaan pitäisi mennä vuokrayritysten kautta, Tommi sanoo.

Kokemukseensa perustuen hän toteaa, että TE-toimiston kautta mahdollisuuksia työllistyä suoraan työnantajalle on tarjolla hyvin vähän.

– TE-toimistolla ei ole työllistymisen kannalta mitään merkitystä kenellekään. TE-toimistossa vain ollaan kirjoilla sitä varten, että saa korvauksen työttömyysajalta, jos sen ylipäätään saa.

– TE-toimiston harvat avoimessa haussa olevat työpaikat ovat lähes yksinomaan kunnallisia tai valtiollisia erityisalojen tehtäviä, eli esimerkiksi haetaan lääkäreitä. Oman alani töitä ei TE-toimiston kautta voi saada. Sen tiedän, koska olen asioinut TE-toimiston kanssa jatkuvasti jo monta vuotta. Yleisesti se tiedetään muutenkin: TE-toimistosta työtä ei saa eikä sitä tarjota.

Työperäinen maahanmuutto polkee palkkoja

Henkilöstövuokrausyritykset ovat monella tavalla mutkistaneet työmarkkinoita. Tämä näkyy myös yritysten suhtautumisessa rekrytointiin.

– Nykyään on melko turhaa soittaa suoraan yrityksiin ja kysyä töitä. Jos ottaa itse yhteyttä ja haluaa tietää työmahdollisuuksista, niin yleensä vastaus on, että työntekijät haetaan henkilöstövuokrauksen kautta. Näin minulle on vastattu joka kerta, kun olen soittanut. Tiedän, että saman vastauksen ovat saaneet monet muutkin työnhakijat.

– Työnantajan kannalta vuokratyöntekijä on tietysti hyvä vaihtoehto, koska vuokratyöntekijä ei ole työsuhteessa käyttäjäyritykseen. Käytäntö on johtanut siihen, että vuokratyövoima on nykyään suurelta osin ulkomaisten työntekijöiden varassa. Olen itsekin ollut monta kertaa työmaalla, jossa työntekijät edustavat useita kansallisuuksia, alkaen Virosta ja siitä etelämmäksi, Tommi sanoo.

”Tiedän tapauksia, joissa ulkomaalaiselle rakennustyömiehelle on maksettu viiden euron tuntipalkkaa. Tämän on mahdollistanut osaltaan maahanmuutto ja työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella.”

Kun työntekijät ovat ulkomaalaisia, monet työnantajat ovat käyttäneet hyväksi mahdollisuuden kiertää työehtosopimuksia ja polkea palkkoja.

– Tiedän tapauksia, joissa ulkomaalaiselle rakennustyömiehelle on maksettu viiden euron tuntipalkkaa. Tämän on mahdollistanut osaltaan maahanmuutto ja työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella. Työvoimaa on tarjolla enemmän kuin kysyntää, joten se tietysti vaikuttaa palkkatasoon heikentävästi. Aina löytyy joku, joka suostuu tekemään töitä polkuhintaan, Tommi sanoo.

Maalariksi 1990-luvun alussa valmistunut mies on kokenut omakohtaisesti, miten työmarkkinat ovat voimakkaasti muuttuneet 30 vuoden aikana.

– Ennen osakeyhtiön perustamista olen ollut palkollisena yrityksissä. Kun aikoinaan valmistuin ammattikoulusta, saatoin lähes kävellä sisään ensimmäiseen työpaikkaani. Siihen aikaan töihin oli vielä mahdollista päästä, kun vain suoraan kysyi työtä työnantajalta. Ajat ovat hyvin erilaisia nykyään.

Tarvitaan hallitus, joka työllistää Suomessa jo olevat työttömät

Usein mediassa toistetun lauseen mukaan Suomessa on työvoimapula. Tommi ei allekirjoita väitettä.

– Ei missään tapauksessa. Ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista joihin meidän pitäisi työllistää suomalaisia.

Työvoimapulasta on puhunut myös nykyinen työministeri Tuula Haatainen (sd.), joka ilmoitti tammikuussa työ- ja elinkeinoministeriöön perustetusta työperäisen maahanmuuton yksiköstä. Haataisen mukaan osaavan työvoiman saanti on Suomessa vaikeutunut ja monella työnantajalla olisi ”huutava pula työntekijöistä.”

”Työministeri Haataiselle suosittelen tutustumista siihen todellisuuteen, mikä vallitsee työpaikoilla, vaikka rakennustyömailla.”

Tommin mukaan työministerin lausunnot ovat irrallaan todellisuudesta.

– Ministeri Haataisella ei selvästikään ole käsitystä siitä, miten Suomi toimii tällä hetkellä. Tänne ei pitäisi tuoda yhtään ulkomaalaista työntekijää lisää. Se vain tarkoittaa, että entistä enemmän kantasuomalaisia pysyy työttömänä. Ulkomailta on tietysti aina mahdollisuus saada halpatyövoimaa yrityksille, mutta ei siitä ole apua suomalaiselle työttömälle.

– Maahan tarvittaisiin nyt hallitus, joka ymmärtäisi sen, että nyt täytyy pyrkiä työllistämään Suomessa jo olevat työttömät. Työministeri Haataiselle suosittelen tutustumista siihen todellisuuteen, mikä vallitsee työpaikoilla, vaikka rakennustyömailla. Haatainen voisi myös itse kysyä lisää niiltä ihmisiltä, jotka oikeasti yrittävät työllistää itsensä. Nämä ihmiset tietävät kirkkaasti, onko työvoimasta pulaa ja maksetaanko ihmisille tässä maassa sopimusten mukaista palkkaa.