

LEHTIKUVA
Tornion terästehdas Outokummulta mittava väenvähennys – Juuso vaatii hallitukselta tukitoimenpiteitä
Teräsyhtiö Outokumpu Oyj antoi osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä ilmoituksen päätöksestä vähentää henkilöstä Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Yhtiö perustelee päätöstään säästösyillä.
Yhteensä vähennysten kohteena on enintään 1 000 työntekijää vuoden 2021 loppuun mennessä. Määrä vastaa 10 prosenttia yhtiön henkilöstön kokonaismäärästä. Suomessa vähennys koskee 270 työntekijää.
Pääosa Outokummun noin 2 500 työntekijästä työskentelee Tornion terästehtaalla ja Kemin kaivoksella, joten myös suurimpien vähennysten voidaan odottaa kohdistuvan sinne. Laskelmien mukaan Torniossa ja Kemissä vähennys tulee olemaan yhteensä 250 henkilöä Outokummun tehtaalta ja kaivokselta.
– Tornion ja Kemin alueen asukaslukuun suhteutettuna Outokummun ilmoittama työntekijämäärän vähentämien on todella mittava ja massiivinen. Lasketaan, että yksi teollisuuden työpaikka tuo mukanaan kaksi työpaikkaa palvelualoille. Irtisanomisilla on vaikutusta työntekijöiden lisäksi heidän perheidensä tilanteeseen, alueelliseen työttömyystilanteeseen, työvoimapalvelujen kysyntään, ammatilliseen liikkumis- ja koulutustarpeeseen ja jopa kunnan verokertymään. Vaikutuksia voi seurata myös erilaisten palvelujen kysyntään, kunnan väkimäärään ja jopa asuntomarkkinoihin. Asiasta on syytä olla huolissaan, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
Valtio tukenut muitakin alueita
Mittavan irtisanomisen vaikutus kohdistuu välillisesti ja kerrannaisvaikutuksineen laajalti koko alueelle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Outokumpu on käynyt Torniossa ja Kemissä jo lukuisia yt-neuvotteluja ja tehnyt henkilöstövähennyksiä. Suomen valtio omistaa Outokummun osakkeista noin 25 prosenttia.
Valtio on usein suurten irtisanomisten yhteydessä tukenut paikkakuntia rakennemuutosohjelmalla ja rakennemuutostuella.
– Tämä nyt tullut ilmoitus on sikäli verrattavissa Jämsän tapaukseen, että pienellä paikkakunnalla yhdellä kertaa on iso joukko työntekijöitä menettämässä työpaikkansa. Kun Jämsän Kaipolassa paperiyhtiö antoi ilmoituksen 450 työntekijän työsuhteen lakkaamisesta, kahden päivän kuluttua paikalle kiirehti joukko ministereitä kertomaan tukitoimista. Pääministerin johdolla ministerikolmikko tapasi työntekijöiden ja kaupungin edustajia ja kertoi koonneensa 4,5 miljoonan euron elvytys- ja tukipaketin kaupungille. Samalla pääministeri lupasi, että valtio on sitoutunut etsimään korvaavia työpaikkoja paikkakunnalle, Juuso toteaa.
– Kun nyt Outokumpu on pienellä Tornio-Kemi alueella kertonut yhdellä kertaa 250 henkilön menettävän työpaikkansa, niin luonnollisesti voisi odottaa, että hallitus osoittaisi jotakin toimenpiteitä myös tälle alueelle. Rakennemuutostuki olisi nyt paikallaan. Olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Puheet kuuden tunnin työpäivistä tai polttoaineiden hinnan korotuksista on lopetettava välittömästi – ”Viimeinen niitti investoinneille ja teollisuuden työpaikoille”

Elomaa: Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja

Ranne UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta: Punavihreä politiikka ja Suomen liian korkea verotus työssään

Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö

Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”

Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: ”Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”

Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








