EUobserverin haastattelema Tšekin Eurooppaministeri Tomas Prouza kertoo suorasanaisesti, että Visegrád-ryhmän maat (Tšekin tasavalta, Puola, Unkari ja Slovakia) olivat oikeassa Eurooppaa ravistaneessa pakolaiskriisissä. Maat kritisoivat äänekkäästi liittokansleri Angela Merkelin lupausta, jonka mukaan Saksa ottaa vastaan kaikki sinne saapuvat syyrialaiset pakolaiset.
– Olimme vuonna 2015 hylkiöitä, mutta se mitä sanoimme on nyt valtapolitiikkaa, Prouza toteaa.
Prouza listaa ne päälinjat, jotka ovat muuttuneet EU:n maahanmuuttopolitiikassa sitten viime vuoden kesän: EU:n ulkorajojen valvonta, elintasopakolaisten tehokkaampi palautus ja maahantulijoiden etuuksien leikkaus ovat olleet Tšekin asialistalla.
– Olimme oikeassa, mutta emme osanneet ilmaista asiaamme oikein, Prouza kertoo.
Hän viittaa Länsi- ja Keski-Euroopan erilaiseen tapaan lähestyä kysymyksiä. Keski-Euroopan maat ovat kommunistisen painolastin vuoksi tottuneet käymään heti yksityiskohtiin kiinni, kun taas lännempänä sovitaan ensin iso kuva, ja katsotaan miten maaliin päästään.
– Ymmärsimme, että voimme selviytyä poliittisesti, jos yhtenä kesänä uutiskuvat täyttyvät kymmenistä tuhansista ihmisistä kävelemässä Euroopan halki. Mutta jos samat kuvat esiintyvät myös seuraavana kesänä niin jotkut hallitukset eivät pysyisi pystyssä, Prouza hahmottelee.
Euroopan komission uusi ajatus jäsenmaiden sakottamisesta ei saa Prouzalta hyväksyntää. Komission ajatuksena on, että maita sakotetaan, jos ne eivät suostu ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.
– Se olisi hajaannuttavaa, emmekä tarvitse sellaista nyt, Prouza toteaa komission ajatuksesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Lue lisää
Lue lisää
