

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turvetuottajille ei tule rahaa korvaamaan turpeen alasajoa – rahat menevätkin julkiselle sektorille
Kun hallitus aloitti turvetuotannon alasajon, turvetuottajille luvattiin romutuspalkkioiden lisäksi tukea elinkeinostaan luopumiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Rahaa piti tulla Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Nyt näyttää käyvän toisin. Tuottajille tukirahaa ei tipu, vaan se meneekin kehittämisorganisaatioille, kunnille ja oppilaitoksille, pääosin julkiselle sektorille. Tuottajat jäävät tyhjän päälle.
– Ei tullut latin latia. Uskottiin ja toivottiin, mutta totuus oli toinen. Ne, joilta viedään, eivät saa mitään. Sanotaan, että kaveria ei jätetä. Tässä jätettiin, manaa Alavuden kaupunginhallituksen perussuomalainen puheenjohtaja ja Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.
Tukea aluetalouden vahvistamiseen
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund) toimet painottuvat Suomessa niille alueille, jotka kärsivät eniten turpeen energiakäytöstä luopumisesta. Samalla tuetaan vihreää siirtymää. Osa tuista menee yrityksille, mutta suurin osa siirtyy vahvistamaan aluetaloutta kuntien, oppilaitosten ja muiden julkisen puolen toimijoiden kautta.
Ensimmäinen JTF-haku avataan maalis-huhtikuun vaihteessa.
– JTF ei tue mitään. Aluepolitikoinniksi meni. Rahaa saavat sellaiset alueet, joissa turvetuotantoa ei juuri ole, sanoo Vainionpää.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa, joka on valtakunnallisesti tärkeimpiä energiaturpeen tuotantoalueita, saa tukea vähemmän kuin maakunta, jossa turvetuotanto on hyvin vähäistä.
Tuottajille ei tule mitään
Jokainen maakunta on tehnyt alueellisen siirtymäsuunnitelman, jonka mukaan rahastosta myönnetään tukea.
Marko Vainionpää oli mukana työryhmässä, joka teki Etelä-Pohjanmaan maakunnan siirtymäsuunnitelmaa.
– Koneyrittäjiä oli siinä mukana, mutta todettiin, ettei ole mitään hyötyä. Luultiin, että rahaa voi käyttää turvetuottajille, kun elinkeino menee alta. Maatalousministeri Antti Kurvinenkin sanoi, että turvetuottajat saavat rahaa. Ei tule turvetuottajille mitään.
Romutuspalkkiorahat loppuivat
Osa alan osaajista on jo lopettanut tuotannon. Yksi heistä on Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.
– Viime vuosi oli ensimmäinen kesä 30 vuoteen, että ei tuotettu. Eikä tulla tuottamaan.
Hänen mukaansa JTF-rahasto ymmärrettiin väärin.
– JTF ei voi antaa yksittäiselle henkilölle kompensaatiota. Rahasto itse määrittää kriteerit. Ely-keskukset hakevat vaihtoehtoja, mihin rahaa voi käyttää. Ei tämä ole turvetuottajalle oikeudenmukainen siirtymä.
Ainoa konkreettinen tuki turvetuottajille oli romutuspalkkio.
– Siinäkin raha loppui kesken parin viikon jälkeen. Osa kalustoaan romuttaneista tuottajista ei saanut korvauksia, kun rahat loppuivat kesken, sanoo Haavikko.
Ilman turvetta ei selvitä
Haavikko ja Vainionpää kaipaavat alalle varmuutta tulevaisuudesta. Turvetta tarvitaan.
– Afryn raportti tuli viime viikolla. Siinä tutkittiin kotimaisen polttoaineen riittävyyttä vuoteen 2028 saakka. Puuta ei tule Venäjältä, ja Baltian puulle on muitakin ottajia. Esimerkiksi tanskalaiset ovat jo kysyneet haketta. Raportin johtopäätös oli, että ilman turvetta Suomessa ei selvitä. Polttamalla tullaan edelleen tekemään lämpöä, kertoo Vainionpää.
– Elämme markkinataloudessa. Jos on kysyntää, on tarjontaa. Jos on pitkäaikaisia sopimuksia, turvetta tuotetaan. Jos ei ole varmuutta, niin ei kannata ottaa riskiä. Pala- ja kuiviketurpeista on kova kysyntä. Kysyntään ei pystytä vastaamaan, toteaa Haavikko.
Palaturvetta tarvitsevat muun muassa kuntien lämpövoimalaitokset.
– Niiden kattilat ovat sellaiset, etteivät ne voi kokonaan siirtyä irti turpeesta ilman isoja investointeja. Investointikustannukset kuluttajat joutuisivat maksamaan kohonneina kuluina.
Ympäristöministeriö lopetettava
Haavikkoa ihmetyttää nykypolitiikan ristiriitaisuus.
– Turvetta ei saisi nostaa, mutta metsiä pitäisi istuttaa. Se vaatii turvetta. Hiilenkierto perustuu uusien taimien istutuksiin, ja taimet kasvatetaan turpeessa.
Tarve turpeen tuotannolle varsinkin kasvu- ja kuiviketurpeen osalta on suuri.
– Nyt ei ole sellaista toimintaympäristöä, että se tuotanto olisi mahdollista. Kasvu- ja kuiviketurve saadaan tuotantoalueen pinnasta. Luvitus on minimissä. Pinta-alat pienenevät, raaka-aineen saatavuus vähenee, Haavikko listaa.
Vainionpää aikoo jatkaa turvetuotantoa ja sanoo, että ne tuottajat, jotka jatkavat, kaipaavat arvostuksen palauttamista.
– Toivon, että perussuomalaiset on tulevassa hallituksessa. Lisäksi toivon, että ympäristöministeriö lopetetaan. Siellä ei tehdä Suomen kannalta hyviä päätöksiä. Ei jokin valtiollinen instanssi voi olla niin puolueellinen kuin ympäristöministeriö nyt on.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- siirtymäsuunnitelma Marko Vainionpää Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto Hanna Haavikko romutuspalkkio turvetuottajat vihreä siirtymä turpeen energiakäyttö turvetuotanto turpeen alasajo kuiviketurve kasvuturve aluepolitiikka Antti Kurvinen Etelä-Pohjanmaa Ympäristöministeriö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: ”Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?

Hallitus on tarkoituksella romuttanut energiatuotannon

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

Hallituspuolueiden edustajat viivyttelivät kansalaisaloitteen käsittelyn kanssa – ”Edesvastuutonta toimintaa”

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








