Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen kysymyksiä pohjustetaan neljällä asenneväittämällä, joista yksi kuuluu:

”Mikäli Suomea uhkaa työvoimapula mm. alhaisen syntyvyyden ja ikääntymisen vuoksi, eikä työntekijöitä ja veronmaksajia ole riittävästi, niin miten suhtaudut tässä tilanteessa seuraaviin asiaa sivuaviin väitteisiin?”

Enemmistö, eli 64 prosenttia hyväksyy väitteen, jonka mukaan Suomen pitäisi tällaisessa tilanteessa toteuttaa työvoiman saamiseksi ja peruspalvelujen turvaamiseksi aktiivista työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa Euroopan ulkopuolelta.

Huomionarvoista kuitenkin on, että samalla jopa kaksi kolmesta, eli 67 prosenttia katsoo, että EU:n ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille tulisi määritellä selkeät kriteerit (ikä, ammattitaito, koulutus, työtarjous, toimeentulo), joiden perusteella he saavat oikeuden muuttaa maahan. Vain neljännes eli 26 prosenttia suhtautuu tällaiseen ehdotukseen torjuvasti.

Rajoittamattoman työperäismuuton vastustus kasvaa

Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, jonka mukaan suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa. Kaksi kolmesta siis hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton.

Suomalaiset jakaantuvat myös selvästi kahteen leiriin suhtautumisessa väitteeseen, jonka mukaan työnantajilla tulee olla oikeus hankkia ulkomaista työvoimaa oman harkintansa mukaan mistä maasta tahansa ilman viranomaismääräyksiä.

Kaksi viidestä eli 42 prosenttia kannattaa sääntelemätöntä työperäistä maahanmuuttoa, mutta selvä enemmistö eli 52 prosenttia vastustaa. Rajoittamattoman työperäisen maahanmuuton vastustus onkin hieman jonkin verran lisääntynyt kesästä 2023.

Suomalaiset entistä kriittisempiä

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta on ehditty jo tekemään otsikkoja kuten ”Enemmistö hyväksyy työperäisen maahanmuuton”. Tutkimus osoittaa kuitenkin suomalaisten olevan todellisuudessa hyvin kriittisiä nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, FT Simo Grönroos huomauttaa, että tutkimuksessa kysymystä on pohjustettu johdannolla, jossa esitetään työvoimapulan uhkaavan muun muassa alhaisen syntyvyyden vuoksi.

– On olennaista huomata, että kysymyksen johdannossakin todetaan yhden maahanmuutolla haetun asian olevan ”uudet veronmaksajat”, joten vastaajien voidaankin perustellusti nähdä haluavan lähinnä sellaista maahanmuuttoa, jonka julkisen talouden vaikutukset ovat positiivisia – eli erittäin valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa nykyisiin tulijavirtoihin nähden. Tutkimuksen seuraava kysymys, jonka mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa nimenomaan tiukempia kriteerejä työperäiselle maahanmuutolle vahvistaa tämän näkemyksen, Grönroos sanoo.

Puheet työvoimapulasta eivät ole uskottavia

Vaikka elinkeinoelämän lobbarit kampanjoivat päivästä toiseen valtamedian avustuksella työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, niin kansan syvät rivit eivät selvästikään niele purematta tätä propagandaa, Grönroos summaa.

– Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä. Yhtä lailla arkijärjelläkin on helppo nähdä, että matalapalkka-aloille kohdistuvalla maahanmuutolla ei vahvisteta julkista taloutta Suomen kaltaisessa maassa, jossa verotuksen progressio on jyrkkä ja nettoveronmaksajaksi pääseminen vaatii verrattaen kovan palkan.

– Suomalaisten resilienssi jatkuvaa maahanmuuttoon liittyvää informaatiosotaa vastaan on siis erittäin kovaa, ottaen huomioon kuinka intensiivisesti asiaa lobataan kautta yhteiskunnan.

Yliopistoissa talousvaikutuksia ei juuri tutkita

Grönroosin johtama Suomen Perusta on julkaissut useita tutkimuksia, joiden tulokset kertovat selvästi työperäisen maahanmuuton käyvän kalliiksi veronmaksajille muun muassa siitä syystä, että työperäisten tulijoiden palkkaa jatketaan tulonsiirroilla ja myös maahanmuuttajien maksamat verot usein jäävät vähäisiksi.

Myös eräät muut tutkijat ovat avautuneet samasta asiasta. Yliopistopuolella vastaavaa tutkimusta on kuitenkin tehty sangen vähän.

Grönroos toteaa, että yliopistoilla tutkitaan maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä lähinnä pehmeiden tieteiden aloihin kuuluvien tutkimusten kautta, joissa selvitetään esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kokemaa rasismia tai sukupuolikokemuksia.

-Maahanmuuton julkisen talouden vaikutusten selvittämiseen ei olla yliopistoilla uskallettu tarttua, ja siksi Suomen Perusta on joutunut ottamaan tämän roolin. Positiivinen ja kritiikitön suhtautuinen maahanmuuttoon on lyönyt monesta syystä itsensä läpi etenkin yhteiskunnan ylimmissä kerroksissa, ja varmasti isolta osin tästä syystä maahanmuuton julkisten vaikutusten selvittämiseen ei ole haluttu tarttua, sillä aiheen tutkimisen on ehkä pelätty tuovan tutkijalleen maahanmuuttokriittisen leiman.

Valtamedia myötäilee lobbarien puheita

Osa ongelmaa on myös se, että Suomen valtamediassa ei käytännössä koskaan haasteta työperäistä maahanmuuttoa Suomeen vaativia vasemmiston poliitikkoja tai elinkeinoelämän edustajia. Työperäisen maahanmuuton lobbareilta ei mediassa kysytä näkemystä esimerkiksi siitä, että suurin osa työperäiseksi väitetystä maahanmuutosta itse asiassa rasittaa julkista taloutta, koska tulijat eivät useinkaan elätä perheitään työtuloilla.

Grönroos toteaa, että sekä elinkeinoelämän edustajilla että vasemmistopoliitikoilla on molemmilla omat syynsä ajaa lisää maahanmuuttoa työmarkkinoille. Laskun maksajaksi kuitenkin jää tavallinen veronmaksaja.

– Elinkeinoelämän lobbarit ajavat maahanmuuttoa saadakseen Suomeen halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia, joiden elämisestä veronmaksajat maksavat monessa tapauksessa ison osan tulonsiirtojen kautta. Tämä on edullista suuryrityksille, mutta turmiollista muulle suomalaiselle yhteiskunnalle.

– Vasemmisto on yhtä lailla avointen ovien maahanmuuttopolitiikan kannalla, mutta syitä tälle voidaan hakea enemmänkin ajatuksesta saada maahanmuuttajista uusia äänestäjiä ja jäseniä ammattiliitoille – sekä toisaalta vilpittömistä, mutta naiiveista ”maailmanparantamiseen” liittyvistä ajatuksista.

Miksi EU-rekrytointi ei kelpaa yrityksille?

Työperäistä maahanmuuttoa käsittelevissä median jutuissa tai työperäistä maahanmuuttoa vaativien poliitikkojen puheissa ei yleensä mainita EU-alueen valtavaa työvoimavarantoa, joka olisi kuitenkin jo nyt kaikkien suomalaisten yritysten rekrytointikäytössä.

– Euroopan unionista tapahtuvaa rekrytointia ei pidetä esillä julkisessa keskustelussa samasta syystä, miksi sadat tuhannet kotimaiset työttömät eivät kiinnosta maahanmuuton lobbaajia: Euroopan ulkopuolella on loputon reservi ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään työt halvemmalla kuin suomalaiset tai eurooppalaiset, sillä heille palkkaa merkittävämpi asia on mahdollisuus päästä asumaan korkean elintason länsimaahan. Suomalaiset tai eurooppalaiset eivät voi kilpailla palkalla tällaisten ihmisten kanssa, ja siksi elinkeinoelämä lobbaa vimmatusti maahanmuuton lisäämiseksi Euroopan ulkopuolelta, Grönroos sanoo.

Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen usein pohjustetaan väittämällä, jonka mukaan Suomessa olisi ”työvoimapula”. Grönroos kuitenkin huomauttaa, että markkinataloudessa ei ole lähtökohtaisesti olemassa työvoimapulaa.

– Jos työmarkkinoilla jokin ala ei kiinnosta ihmisiä, niin työnantaja joutuu nostamaan palkkoja, ja kohta alalla taas riittää väkeä. Jos jollekin alalle on taas jonoksi tulijoita, niin palkankorotukset eivät taas ole niin ajankohtaisia. Valtiovallan tulee toki olla valppaana sen suhteen, että eri aloille on saatavissa riittävästi koulutuspaikkoja.

Usein kuulee esimerkiksi väitteitä, että ”sairaanhoitajia ei vain löydy Suomesta”. Todellisuudessa kymmenet tuhannet hoitoalan koulutuksen saaneet ihmiset ovat vaihtaneet alaa tai siirtyneet Ruotsiin tai Norjaan parempien palkkojen perässä.

– Hoitajia, kuten tekijöitä muutenkin, löytyy kyllä kotimaasta, jos palkka on riittävä työn vaativuuteen nähden.