

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (vas), oikeus- ja työministeri Jari Lindström sekä eduskunnan puhemies Maria Lohela perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa maanantaina 29. elokuuta 2016. / Jussi Nukari
Työllisyyspakettia rakennetaan huhujen varjossa, päätös tulee budjettiriihessä
Budjettiriiheä on lähestytty radiohiljaisuuden merkeissä, jossa tyhjyyttä täyttävät lehdistön esiin nostamat huhut. Eniten askarruttaa hallituksen työllisyyspaketti, joka tekeekin budjettiriihestä tavallista merkittävämmän, budjettiriihi kun sinällään sujuu nykyään ripeään tahtiin. Riihi alkaa keskiviikkona.
Perussuomalaisten tärkein vaatimus liittyy työllisyyteen: yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät pitää päästää eläkkeelle, rajana voisi olla viisi vuotta työttömänä. Puheenjohtaja Timo Soini vaatii, että tämän täytyy sisältyä neuvottelujen tulokseen. Tämä on mielekästä, koska vain prosentti yli 60-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä työllistyy.
Työllisyyspaketin tahti?
Hallitus esiintyy yhtenäisesti työllisyyspaketin tukena. Mutta se ei estä asiasta käytäviä spekulaatioita. Talouselämä-lehti uumoili viime lauantaina, että työllisyyspaketti saattaisi lykkääntyä kehysriiheen eli ensi kevääseen saakka. Lehden mukaan tämä perustuisi siihen, että monet keinot vaativat laintasoista valmistelua. Mutta taustalla olisi myös puolueiden erimielisyyttä: Talouselämä kirjoittaa ”kokoomusvyörytyksestä”, jossa työllisyyskeinot ovat liian rankkoja perussuomalaisille ja keskustalle.
Hallitus vastasi jo aikatauluun, ei keinoihin
Talouselämän arvio tuntuu yllättävältä sitä vasten, että hallitus piti jo torstaina tiedotustilaisuuden työllisyyspaketin edistymisestä ja aikatauluista. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) olivat juuri neuvotelleet työmarkkinajärjestöjen kanssa työllisyyskeinoista.
Lindström selvitti, että käytiin rakentava keskustelu, jonka sisältöä eli työllisyyskeinoja hän ei halua nyt avata. Päätös tehdään budjettiriihessä. Osaa asioista kehitellään kuitenkin senkin jälkeen.
– Kävimme rakentavan keskustelun heidän kanssaan työllisyystoimenpiteistä ja he kertoivat omia ehdotuksiaan. Vaihdoimme ajatuksia ja prosessi jatkuu. Tarkoitus on tavata ennen varsinaista deadlinea eli budjettiriihtä, Lindström sanoi.
Järjestöt voivat esittää keinoja itse
Hän valotti vielä hallituksen ideaa: saada työmarkkinajärjestöt ehdottamaan hyviä keinoja itse.
– Takana on ajatus, miten pitkäaikaistyötön saa jalan oven väliin. Tämä oli viestimme: kertokaa meille, miten te tekisitte sen, Lindström kertoi.
– Ensi viikolla on aika tehdä päätöksiä, Lindström povasi.
Lindströmin mukaan päätös tehdään monien esitysten pohjalta, joita on nyt pöydässä. Ratkaisua tehdessä kunnioitetaan kilpailukykysopimusta eli esimerkiksi paikallista sopimista ei avata uudelleen.
Keskustelu jatkuu riihen jälkeenkin
Orpo sanoi, että keskustelut jatkuvat toki budjettiriihen jälkeenkin.
– Ei yhdessä viikossa voi kaikkea ratkaista. Tarvitaan lukuisia toimia, tämä on pitkä tie. Pitää saada ”bumtsi” päätöksiä aikaan budjettiriihessä, sitten valmistelu jatkuu varmasti kohti kehysriihtä ja puoliväliriihtä ja siellä on seuraava tarkastelupiste, Orpo valotti.
Tämän valossa Talouselämän väite työllisyyspaketin lykkääntymisestä ei pidä paikkaansa.
– Me keskustelemme työmarkkinaosapuolten kanssa, kuuntelemme heitä, mutta hallitus tekee päätökset, Lindström totesi.
Budjettiriihi alkaa keskiviikkona ja päättyy aikataulun mukaan torstaina.
Budjetin hyviä uutisia on ICT-alan liittyminen kiky-sopimukseen, mikä nostaa osallistumisasteen yli 91 prosenttiin ja tuo 100 miljoonaa euroa lisää veronalennuksiin. Veroale kasvaa näin 515 miljoonaan euroon.
Riihessä puhuttaneen siitäkin, paljonko työtön saa tienata ja miten työssäkäymistä entistä kauempana tuetaan, monen muun asian ohella.
VM:n budjettiesitys on loppusummaltaan noin 55 miljardia euroa. Se kasvanee käsittelyssä hieman.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pitkäaikaistyöttömien eläkearmahdus perussuomalaisten tavoitteeksi – ”Vain yksi sadasta työllistyy”

Lindström: Hallitus ottaa työttömästä kopin, eikä pane häntä koppiin istumaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








