Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio: Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan rahoitukseen

Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava myös huoltovarmuus ja turvallisuus. Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys, painottaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt ehdotuksen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteoksi. Selonteko siirtyy eduskunnan käsittelyyn.

– Vastaavanlaista kauppa- ja kehityspolitiikkaa yhdistävää selontekoa ei ole laadittu Suomessa koskaan aiemmin. Selonteon tekeminen perustuu hallitusohjelman kirjauksiin. Pyrimme tarkastelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa entistä kokonaisvaltaisemmin, ja kauppa- ja kehityspolitiikka ovat yhä kiinteämmin osa tätä kokonaisuutta, ministeri Ville Tavio kertoi selonteon tiedotustilaisuudessa.

Tavoitteet ja keinot selkeämmiksi

Selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tarkennetuilla kauppa- ja kehityspolitiikan toimenpiteillä. Samalla selonteko sisältää linjaukset Suomen suhteista kehittyviin maihin.

– Yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea paremmin Suomen kaupallis-taloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla ja lisätä maiden taloudellista riippumattomuutta vahvistamalla kehittyvien maiden vastuuta omasta kehityksestään. Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen, huomioiden myös kehittyvien maiden teollistuminen, Tavio sanoo.

– Suomi kohtaa maailman muutokset aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia meidän kauppa- ja kehityspolitiikaltamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeämmin.

Suomen tähdättävä kasvumarkkinoille

Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava myös huoltovarmuus ja turvallisuus. Suomen kehityspolitiikassa tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys.

– Jotta vientiä ja investointeja voidaan edistää, tarjoamme yritysten tarpeisiin palveluita. Pyrimme saamaan lisää suomalaisia yrityksiä keskeisiin kumppanimaihin, kuten USA:han ja Kanadaan. Lisäksi on syytä muistaa, että EU on edelleen tärkein vientimarkkina-alueemme. Toisaalta kehittyvien maiden osuus markkinoista kasvaa ja Suomen kannattaa tähdätä sinne missä kasvua on, Tavio painottaa.

Niin sanotun globaalin etelän maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna 23,3 prosenttia eli melkein neljäsosa.

Kasvaneisiin riskeihin vastattava

Viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset ovat osoittaneet, että kauppapolitiikka on yhä kiinteämmin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa. Riippuvuudet nähdään nyt riskeinä, kilpailu kriittisistä raaka-aineista ja resursseista kiihtyy, ja asenne valtiontukiin on muuttunut sallivammaksi. Geotaloudellinen murros vaikuttaa myös yrityksiin, jotka tarkastelevat liiketoimiaan myös valtiollisten strategisten intressien kautta.

– Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Uudistuksessa integroidaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudistetaan Team Finland -verkoston johtamisrakenne kotimaassa, Tavio kertoo.

– Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikkamme perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, joka hyödyttää suhteellisesti eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja Suomen kaltaisia pieniä maita. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, mutta se on tehtävä siten, ettei se tarpeettomasti rajoita kauppaa eikä vääristä markkinoita.

Nato-jäsenyydestä uusia mahdollisuuksia

Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä.

– Näemme tärkeäksi tiivistää yhteistyötä samanmielisten kumppaneidemme kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi sääntely-yhteistyössä, teknologiapolitiikassa ja vientivalvonnassa. Myös Nato-jäsenyys avaa uusia kaupallisia mahdollisuuksia.

Julkiset varat eivät riitä kaikkeen

Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikalla edistetään kestäviä tuloksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Kehitysyhteistyön painopisteitä Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema, koulutus ja ilmasto, sekä Ukrainan tukeminen. Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa näissä teemoissa.

Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä kokonaisvaltainen tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn.

– Yksityisen sektorin kanssa tehtävä kehitysyhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyö palvelee tasavertaisia kumppanuuksia. Kehitysyhteistyön eri muodot ja kaupan ja investointien edistäminen sovitetaan yhteen maatasolla.

– Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan uusia avunantajia aiempien rinnalle, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja, Tavio huomauttaa.

Yksityinen sektori mukaan

EU:n Global Gateway -strategia tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia hankkia rahoitusta toiminnan laajentamiseksi kehittyvien maiden kasvaville markkinoille. Suomen tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen.

– Tätä tukevat myös omat yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumenttimme, kuten julkisen sektorin investointituki (PIF). Näitä muokkaamme parhaillaan, jotta ne palvelevat entistä paremmin suomalaisten yritysten tarpeita ja ovat houkuttelevia kehittyville maille, Tavio sanoo.

– Tuemme lisäksi jatkossakin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotka ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Nämä ovat keskeisiä elementtejä myös Suomen omassa kehityshistoriassa.

Suomen tuki Ukrainalle jatkuu

Tasavertaiseen kumppanuuteen kuuluu myös kiinteästi kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen. Sen osana kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee vastaanottaa omia palautettavia kansalaisiaan.

– Lisäksi emme tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa, Tavio painottaa ja jatkaa:

– Suomen tuki Ukrainalle on vankkumatonta. Tämä heijastuu laajasti ulkopolitiikan tavoitteisiin ja tekemiseen; Ukraina tarvitsee monenlaista tukea. Kehitysyhteistyöstä yhä suurempi osuus painottuu alueellisesti Ukrainaan, ja Suomi jatkaa Ukrainan tukemista myös kehitysrahoituksen ja humanitaarisen avun kautta. Ukraina on tällä vaalikaudella ylivoimaisesti suurin kumppanimaamme kehitysyhteistyössä.

Väärinkäytöksiin suhtaudutaan vakavasti

Kehitysyhteistyö tähtää tulokselliseen työhön ja resursseja käytetään strategisesti. Kehitysyhteistyön tehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja riskienhallintaan panostetaan.

– Jokaiseen väärinkäytösepäilyyn suhtaudutaan vakavasti, ne selvitetään ja tehdään tarvittavat jatkotoimenpiteet.