

Ulkoministeriö julkaisee kehitysapua kaunistelevan mainoksen – mutta onko poliittinen vaikuttaminen aivan vaalien kynnyksellä todellakin ministeriön tehtävä?
Kaksi viikkoa ennen vaaleja ulkoministeriö kampanjoi kehitysavun puolesta mm. Helsingin Sanomien sivuilla. Kampanjan tueksi on tilattu ammattimaisesti tuotettu mainosvideo. Videolla kehitysavun kritiikin kehystetään populistiseksi, faktoista irralliseksi jupinaksi. Tosiasiassa kehitysapu on kiistelty poliittinen aihe, josta on vuosien varrella nostettu esiin lukuisia epäkohtia. Kehitysavun myönteisiä puolia korostava valikoiva mielikuvamainonta palvelee tiettyä poliittista blokkia ja sen agendaa.
Ulkoministeriö on aloittanut mainoskampanjan kehitysavusta. Mainoksia on ostettu Helsingin Sanomia myöten. Ajankohta on eriskummallinen, sillä eduskuntavaaleihin on aikaa enää kaksi viikkoa, ja kehitysapu on yksi vaalien keskeisistä yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä.
Ulkoministeriön Twitter-tili jakoi eilen 30 sekunnin mainosvideon:
Tarkista faktat Suomen kehitysyhteistyöstä https://t.co/jLEU1XRWys -sivustolta.
— MFA Finland 🇫🇮 (@Ulkoministerio) March 15, 2023
Video alkaa äärimmäisen karrikoidulla kahvipöytäkeskustelulla kotoisassa miljöössä. Vanha mies jupisee: ”Kahvin hinta on taas noussut. Mä en ymmärrä, miksi me viedään miljardeja johonkin Etiopiaan…”
Samassa pöydässä istuva nuorempi nainen inttää vastaan: ”Mä uskon, ettei ne pärjäisi ilman…”
Väittely loppuu seinään, kun vanha nainen lyö kahvipannun pöytään. ”Teil on kyl molemmil aika vanhanaikaiset mielipitteet”, hän tokaisee. ”Etiopiass’ on keskitytty vesihuoltoo, opetuksee ja maatallouteen. Opetukses keskitytään siihen, et kaikki pääsee kouluu. Tytöt myös.”
Lopuksi mainosääni kehottaa ”ottamaan faktat haltuun Suomen kehitysyhteistyöstä” ulkoministeriön OpenAid.fi-kampanjasivuston avulla.
Miksi valtio tilaa juuri vaalien alla kehitysapuun liittyvän mainoskampanjan, joka pelaa vahvasti mielikuvilla ja kehystää keskustelua kehitysavusta?
Mainoksen lavastetussa keskustelussa faktoilla ei varsinaisesti kumota minkäänlaisia väitteitä, eivätkä argumentit mene päittäin. Mainosvideo onkin virkamiesten tilaamaa epäsuoraa poliittista mielikuvilla pelaamista. Se pyrkii kehystämään kehitysavun kritiikin ikään kuin faktojen vastaiseksi jupinaksi. Kehitysavun rahankäyttökohteiden ja ylevien motiivien esittelyllä pyritään taas luomaan uskottavaa kuvaa kehitysavusta.
Mainosvideo julkaistiin ensimmäisen kerran jo kaksi kuukautta sitten Youtubessa.
Ulkoministeriön mainontaa näkyi perjantaina HS Vision sivuilla:

Ministeriön oma missio?
Mainostettu OpenAid.fi-sivusto kertoo tilastoja Suomen valtion kehitysavun määrärahoista, sen jakautumisesta eri maantieteellisille alueille ja sektoreille kuten ”Opetus”, ”Terveys”, ”Väestöohjelmat”, ”Vesihuolto ja sanitaatio”. Sivuston faktojen pohjalta selviää, ettei miljardeja euroja ole viety yksinään Etiopiaan, vaan hajautetummin muihin Afrikan maihin ja ympäri maailmaa.
Lisäksi sivustolle on listattu lukemattomia kehitysavun ”aktiviteetteja”. Mikäli veronmaksaja vaivautuu tutkimaan asiaa, hän pystyisi siis selaamaan, paljonko hänen rahaansa on kanavoitu mihinkin ohjelmaan eri aikoina. Sivustolta näkee, että vuonna 2022 valtion 1,2 miljardin kehitysapubudjetti jakautui tuhansiin pienempiin hankkeisiin. Esimerkiksi ”puolueiden kansainvälistä demokratiayhteistyötä” tuettiin 800 000 eurolla.
Tällaiset faktat eivät kuitenkaan tarjoa selvyyttä yleisimpiin kiistakysymyksiin kehitysavusta, vaan suorastaan siirtelevät maalitolppia. Tällainen valikoitu faktatieto siirtää huomiota pois kehitysavun kipupisteistä: miten tuloksellista ja tehokasta apu on, ja miten se on auttanut kohteitaan kasvamaan itsenäiseksi ulkoisesta avusta? Millaisia epäkohtia kehitysapuun liittyy, ja miten havaittuja ongelmia on korjattu?
Koska kehitysyhteistyön organisointi on ulkoministeriön vastuulla, ulkoministeriön tiedotuskampanjat pyrkivät jo lähtökohtaisesti mainostamaan omaa missiotaan. Ei siis ole ihme, että ulkoministeriö sivuuttaa kehitysapuun liittyviä epäkohtia ja kiistakysymyksiä.
Pelkästään mainosvideon tuotanto näyttelijöineen päivineen voi maksaa tuhansia euroja. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö maksoi Kaarina Hazardille kännykkäkameralla kuvatuista kököistä amatöörivideoista 50 000€.
Miksi ministeriö kampanjoi keskeisillä vaaliteemoilla?
Kehitysapu on jo pitkään ollut näkemyksiä jakava ja laaja poliittinen kysymys. Esimerkiksi viime vuonna perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen nosti esille, että Suomen kehitysapurahoista vuoti 191 miljoonaa euroa veroparatiiseihin. Syksyllä 2022 julkaistun puoluebarometrin mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista ei kannata kehitysapua velkarahalla.
Miksi valtio tilaa juuri vaalien alla kehitysapuun liittyvän mainoskampanjan, joka pelaa vahvasti mielikuvilla ja kehystää keskustelua kehitysavusta? Suojeleeko se itseään vai edistääkö se mieleistensä tahojen vaalikampanjaa?
Suomessa on säädetty aikaisemman vaalirahakohun myötä kielto suoralle julkiselle poliittiselle tuelle. Takavuosina ”maan tapaan” kuului kerätä vaalikassaa taulukaupoilla. Kepulaiset töhersivät jotain paperinkulmalle ja kauppasivat teoksiaan suurella rahalla julkisrahoitteisiin yhdistyksiin. Käry kävi, ja syntyi julkisoikeudellisen tuen kielto.
Vaikka suorasta rahallisesta tuesta ei nyt käsillä olevassa tapauksessa olekaan kyse, valtiollisen kehitysapukampanjan mielikuvat palvelevat tiettyä poliittista blokkia ja sen agendaa.
Kampanja herättää väkisinkin kysymyksiä siitä, onko julkisella rahalla tarkoitus ohjailla mielikuvia, ja sen kautta kansanvallan pyhintä ydintä – siis vaaleja.
Ministeriön ulkoinen viestintä on joko suoraan ministerin ja vähintäänkin hänen esikuntansa hyväksymää viestintää.
Ulkoministerinä toimii Pekka Haavisto (vihr.). Ulkoministerin valtiosihteerinä toimii Johanna Sumuvuori (vihr.). Kehitysyhteistyöministerinä toimii Ville Skinnari (sdp.). Hänen valtiosihteerinsä on Ville Kopra (sdp.).
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kehitysapuleikkaukset pöydällä hallitusneuvotteluissa – perussuomalaiset haluaa selviä säästöjä

Ruohonen-Lerner vaatii lisää avoimuutta vaalirahoitukseen: ”Avoimuus on tie kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa”

Presidentinvaalien kampanjabudjetit paisuneet valtaviksi – Strandman: Murentaako vaalirahoitus demokratiaa?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








