

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Unicef lähettää alakoululaiset kävelylle ja samalla kerjäämään rahaa vanhemmiltaan – ”Järjestöjen rahankeräykset eivät kuulu kouluihin”
Unicef-kävely on alakouluissa järjestettäväksi tarkoitettu liikuntatempaus, jonka puitteissa haalitaan rahaa Unicefin omiin hankkeisiin. Kävelyllä rahaa kerrytetään epäsuorasti, kävelylle osallistuvien koululaisten avulla, joita kehotetaan hankkimaan sposoreita. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaari esittävät Unicefille kritiikkiä.
Unicef esittää, että yhdessä liikkumalla on mahdollisuus edistää hyvää koulunkäyntiä lapsille Myanmarissa, yhdessä Aasian köyhimmistä maista. Unicefin mukaan kävelyn voi järjestää koulun vapaasti valitsemana ajankohtana ja se on helppo toteuttaa opetusryhmittäin.
Unicef-kävely kuitenkin edellyttää kävelylle osallistuvien lapsien hankkivan rahakkaita ”sponsoreita,” jotka yleensä ovat koululaisten vanhempia. Sponsori olisi löydettävä jo ennen kävelyä.
Sponsorin varoja kanavoidaan Unicefille, joka kertoo käyttävänsä rahat koulunkäyntiin Myanmarissa.
Ohjeet verkosta
Unicef-kävelyn verkkosivulla kerrotaan valmistautumisohjeet:
”Ennen tapahtumaa oppilaat hankkivat lähipiiristään sponsoreita, jotka lupaavat lahjoittaa valitsemansa summan jokaisesta oppilaan kävelemästä kierroksesta. Sponsorina voi toimia kuka vain vanhemmista isovanhempiin ja naapureista paikallisyrittäjiin. Koulussa tutustutaan tapahtumapaketin sisältöjen avulla UNICEFin työhön ja lasten elämään ja kouluarkeen Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Myanmarissa. Jokainen koulu saa räätälöidyt sähköiset materiaalit heti ilmoittautumisen yhteydessä.”
Unicef osallistuu tempaukseen lähettämällä lapsille UNICEF-kävelypassit jokaisesta suorituksesta.
Tapahtumapaketissa on kaikki tarvittava kävelypäivän toteuttamiseen. Tarrojen, passien ja sponsorikuorten lisäksi koulut saavat aamunavauksen ja lyhytdokumenttielokuvan UNICEFin työstä. Materiaalien parissa koko koulu voi virittäytyä tapahtumaan.
Suorituksista kerätään tarroja
Tapahtumapäivänä kävelyn varrella kerätään tarroja. Oppilaat saavat tarran Unicef-kävelypassiin jokaisesta suorituksesta. Tarrojen, passien ja sponsorikuorten lisäksi koulut saavat aamunavauksen ja lyhytdokumenttielokuvan Unicefin työstä. Materiaalien parissa koko koulu voi virittäytyä tapahtumaan.
Lapsen hankkimien sponsorien odotetaan lahjoittavan rahaa kävelytapahtuman jälkeen, jolloin sponsorien olisi maksettava tarroja vastaava summa Unicefille.
Oppilaat näyttävät sponsoreille passiin keräämänsä tarrat. Sponsori kertoo lupaamansa lahjoitussumman tarrojen määrällä ja tekee lahjoituksen tuloksen mukaan. Lukuvuonna 2020–2021 Unicef-kävelyillä tuetaan laadukasta koulunkäyntiä Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Myanmarissa.
Unicef-kävelyjä on järjestetty jo parikymmentä vuotta, ja mielipiteet vaihtelevat. Vaikka osallistumisen sanotaan olevan vapaaehtoista, koulun yhteydessä järjestettävään tapahtumaan liittyvä rahan kerääminen on omiaan aiheuttamaan sosiaalisia paineita, varsinkin näinä aikoina, sillä monessa lapsiperheessä rahat ovat tiukassa.
”Vaikka kuinka monta sponsoria”
Unicef-kävelyn verkkosivulla on video, jossa ohjeistetaan, miten sponsori löytyy kätevästi. Videolla Unicefin kouluvierailijaksi itsensä esittelevä, Emma-niminen nainen kertoo näin:
– Ennen Unicef-kävelyä hankitaan sponsori, joka voi olla ihan kuka vaan tuttu ja turvallinen aikuinen: huoltaja, naapuri tai vaikka isoäiti. Sponsoreita voi olla vaikka kuinka monta. Sponsori kirjoittaa kuoreen nimensä ja summan, jonka lupaa maksaa jokaisesta kierroksesta, jonka sä kävelet Unicef-kävelyssä. Mitä enemmän kävelee, sitä enemmän rahaa kertyy Myanmariin lasten koulutukseen.
Emma jatkaa:
– Kävelypäivän jälkeen sä näytät sponsorille passiin keräämäsi tarrat ja sponsori kertoo lupaamansa summan tarrojen lukumäärällä ja sponsori lahjoittaa rahat saamiensa ohjeiden mukaan verkkopankissa.
Unicefilla omat poliittiset ja ideologiset tavoitteet
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan rahankeräykset kouluissa olisi lopetettava kokonaan. Immonen katsoo, että perusopetuksen tulisi muutenkin olla poliittisesti ja ideologisesti sitoutumatonta ja neutraalia.
– Täytyy ymmärtää, että Unicefillä, kuten muillakin hyväntekeväisyysjärjestöillä, on omat poliittiset ja ideologiset tavoitteensa, jotka ohjaavat niiden toimintaa. Ei ole oikein, että opettajat tällä tavoin kehottavat oppilaita hankkimaan sponsoreita lähipiiristään. Koulun tehtäviin eivät järjestöjen rahankeräykset kuulu. Rahankeräykset asettavat oppilaat myös eriarvoiseen asemaan, Immonen sanoo.
Hän korostaa, että hyväntekeväisyysjärjestöjä ei saa päästää keräämään rahaa alaikäisiltä lapsilta, joiden ymmärrys rahasta on vielä vaillinainen, ja joiden päätöksiin rahan käyttämisestä opettajalla on olennainen vaikutus.
– Sen, osallistuuko oppilas tai hänen perheensä hyväntekeväisyyskeräyksiin, tulee olla perheen ja oppilaan yksityisasia. Siihen ei saa koulun henkilökunta vaikuttaa asettamalla oppilaalle paineita.
Myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari suhtautuu kriittisesti Unicef-kävelyyn.
– Lähtökohtaisesti koulun pitäisi pyrkiä sellaiseen toimintaan, jossa vanhemmilta ei edellytetä taloudellisia panostuksia. Tuo helposti johtaa oppilaiden keskinäiseen ryhmäpaineeseen ja siten ikävään tilanteeseen, jos rahat ovat perheessä muutenkin vähissä, Huhtasaari sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- järjestöt rahankeräys keräys sponsorointi Unicef koulut vanhemmat ideologia Propaganda politiikka Laura Huhtasaari perussuomalaiset Lapset ja nuoret Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Muslimioppilailla oma vapaapäivä ja omat säännöt ramadanin takia – Purra: Ei erivapauksia islaminuskoisille

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Mäkynen: Lasten ilmastolakko on opetusresurssien väärinkäyttöä – ”Mihin ideologiaan opettajat aikovat manipuloida lapsia seuraavaksi?”

Perussuomalaiset Naiset: Opettajien jaksaminen on koetuksella – ”Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin”

Immonen: Politikointi kouluissa ja päiväkodeissa lopettava – ”Opettajat pelottelevat lapsia ja nuoria järjestelmällisesti ilmastokatastrofilla”

Mitä demaripoliitikko ”Husu” sanoi perussuomalaisista sipoolaiskoulussa? Kiistää haukkuneensa rasisteiksi – levittänyt väärää tietoa ennenkin

SDP:n eduskuntavaaliehdokas ”Husu” tienannut Sipoon kouluvierailuista jo 5 316 euroa

Erikoisempi uskonnontunti: Opettaja syyllisti tyttöjä maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista

Peruskouluihin pitää palauttaa rajat ja vaatimustaso – Purra: OAJ:n puheet eivät pureudu todellisiin ongelmiin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








