

Maahanmuutto näkyy erityisesti Itä-Helsingin katukuvassa. / LEHTIKUVA
Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestössä oli vuoden 2024 lopussa 610 148 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 2024 aikana 51 854 henkilöllä. Puolet kaikista asuu pääkaupunkiseudulla.
Helsingin Sanomat kokosi heinäkuussa Suomen asuinalueet hyvä- tai huono-osaisuuden mukaiseen järjestykseen Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tutkijoiden käyttämien mittareiden pohjalta. Postinumeroalueisiin perustuvassa laskelmassa on useita muuttujia eli se ei perustu pelkästään tulotasoon.
Tutkijat ovat laskeneet hyvä/huono-osaisuutta mittaavan kokonaislukeman, joka perustuu työttömien osuuteen, alimpaan tuloluokkaan kuuluvien täysi-ikäisten ja talouksien osuuteen sekä pelkästään peruskoulutuksen saaneiden osuuteen.
Huono-osaisuus heijastuu asuntojen hintoihin Vantaalla
Hakunila on HS:n vertailussa alueiden ”kehnoimmuuskisassa” sijalla 2455, kun peränpitäjän sijoitus listalla on 2534 (Karhuvuori, Kotka).
Koivukylä-Havukosken sijoitus on 2443. Myyrmäki petraa jo selvästi, sijoitus on 1957. Aviapolis/ Veromiehenkylä lyö mittarin sitten miltei tappiin, tulos 2512/2534.
Hakunilassa vieraskielisiä 0–44-vuotiaita asui vuonna 2024 ikäryhmittäin jaoteltuna suurimmillaan 49 prosenttia. Koivukylässä 46 prosenttia, Myyrmäessä 43 prosenttia ja Aviapoliksessa 28 prosenttia.
Asuntojen hinnat näyttäisivät nekin antavan vihjeitä alueen sijainnista hyvinvointikartalla. Asuntojen keskihinta Vantaalla on 3423 euroa neliömetriltä. Keskihinta vaikkapa Hakunilassa on 2 579 euroa neliöltä.
Väestö muuttuu väistämättä
Vanhemmissa ikäluokissa suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus on Vantaalla edelleen merkittävä mutta luonnollisista syistä väestön muutos on väistämätön. Vanhat kuolevat pois ja tekevät tilaa nuoremmille, monikulttuurisille asukkaille.
Kantaväestö vähenee myös siksi, että erityisesti lapsiperheet muuttavat muualle. Syynä voivat olla vaikkapa koulun valintaan liittyvät seikat.
Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 121 eri kieltä vuonna 2024. Vantaan yleisin vieras kieli oli venäjä, jota äidinkielenään puhui 4,3 prosenttia väestöstä. Venäjänkielisten määrä on kasvanut koko ajan ja kahtena viime vuotena lisäystä on tullut 300–400 henkeä per vuosi. Virolaisten määrä on samaan aikaan vähentynyt.
Helsinki kasvaa ulkomaisin voimin
Vuoden 2024 lopussa Helsingissä asui 139 832 vieraskielistä henkilöä. Vuoden aikana vieraskielisten määrä kasvoi 8 000 hengellä. Vieraskieliset ovat pitkälti keskittyneet omille alueilleen, joissa leimallinen tekijä on vuokra-asuntojen ja erityisesti kaupungin vuokra-asuntojen (Heka) määrä.
Joka viides helsinkiläinen on siis vieraskielinen. Eniten vuoden aikana kasvoivat somalia, bengalia, nepalia, englantia ja arabiaa äidinkielenään puhuvien määrät.
Hyvinvointierot selittyvät väestörakenteella
Eriytymisessä ja segregaatiossa on kyse asuinalueille paikantuvista hyvinvointieroista, jotka selittyvät pitkälti alueiden erilaisilla väestörakenteilla. Alueellinen eriytyminen on jatkunut ja vahvistunut, ja se on voimakkaampaa lapsiperheiden kuin muiden helsinkiläisten keskuudessa.
Helsingin väestönkasvun odotetaan perustuvan tulevaisuudessakin pitkälti ulkomaiseen muuttoliikkeeseen. Vuokralla asuminen on jo nyt ulkomaalaistaustaisilla selvästi suomalaistaustaisia yleisempää, ja asuminen on kallistunut suhteessa tulotasoon. Vuokralla asuvien helsinkiläisten osuuden voidaan siis odottaa kasvavan tulevaisuudessa.
Vieraskieliset omilla alueillaan Helsingissä
Vieraskielinen väestö sijoittuu Helsingissä epätasaisesti eri asuinalueille. Joillain alueilla vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin puolet ja osuus lapsiväestöstä noin 60 prosenttia. Myös alueiden sosioekonominen eriytyminen on selvästi havaittavaa.
Suurimmat vieraskielisten määrät ja osuudet väestöstä ovat itäisessä ja koillisessa Helsingissä, kun taas pienimmät osuudet ja määrät ovat Östersundomissa ja pohjoisessa Helsingissä. Myös ruotsinkielisen väestön osalta on havaittavissa keskittymistä. Yli puolet ruotsinkielisistä asuu eteläisen ja läntisen suurpiirin alueilla.
Segregaatio on totta
Mellunmäki-Kontula-Itäkeskus-Vuosaari (etelä) alueen asukkaista vieraskielisiä oli ikäryhmästä riippuen jopa 49,5 prosenttia vuonna 2024. Sijoitukset HS:n huono-osaisuus rankingissa olivat vastaavasti 300 häntäpään alueen joukossa. Ankarimmat luvut lyö pöytään Jakomäki-Alppikylä, sijoitus 2422/2534.
Pohjoisen Helsingin Itä-Pakilassa vieraskielisen väestön osuus on alle 10 prosenttia ja sijoitus HS:n hyvinvointilistalla 45/2534. Östersundomissa vieraskielinen on niin ikään harvinaisuus ja sijoitus listalla 383/2534.
Kuriositeettina mainittakoon, että Kruununhaassa asuu ilmeisesti hyvinvoivempaa vieraskielistä väestöä, sillä siellä heidän osuutensa kaupunginosan asukkaista on keskimääräinen eli alle 20 prosenttia ja sijoitus hyvinvointilistalla kuitenkin 239/2534.
Lisätietoa maahanmuuton vaikutuksista
Perusuomalaisten ajatuspaja Suomen Perustan tietokannasta löytyy lisää alueellista dataa pääkaupunkiseudulta ja myös tilastotietoa siitä, miten vieraskielisen väestön määrä on kehittynyt eri alueilla.
Luvut kuvaavat hyvin myös segregaation kehitystä, siitä miten nousu ollut toisilla alueilla pystysuoraa ja toisilla taas tuskin havaittavaa.
”Lähiöluvuista” on tulossa syksyn mittaan päivitys, joten silloin tietokanta on taas entistä ajankohtaisempi.
Suomen-, ruotsin-, ja saamenkieliset jäävät tilastojen mukaan ajan mittaan alue alueelta vähemmistöksi pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuton esimerkin omaisista vaikutuksista kuntatalouteen voi katsoa ajatuspajan videosta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- muutto ulkomailta väestön muutos hyväosaisuus vieraskielinen asuntojen hinnat eriytyminen segregaatio äidinkieli huono-osaisuus väestönkasvu Lähiöt Pääkaupunkiseutu Asuminen kuntatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pormestariehdokas Joakim Vigelius: Tampereesta ei saa tulla uutta Malmöä tai Itäkeskusta
Tampereen Perussuomalaiset on valinnut perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Joakim Vigeliuksen pormestariehdokkaakseen. Vigelius kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että kokoomus on tehnyt Tampereella virheitä ja muodostanut epäpyhän allianssin SDP:n, vihreiden ja jopa vasemmistoliiton kanssa. Vigelius lupaa olla vastavoima nykyiselle kaupunkipolitiikalle.

Asuntomarkkinat jakautumassa kahtia pääkaupunkiseudulla: Vieraskieliset valtaavat vanhat lähiöt – pako hyville alueille nostaa hintoja hyytävää vauhtia

Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa
Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä jo joka kolmas työtön on vieraskielinen. Espoon työttömistä jo 43 prosenttia on vieraskielisiä ja Vantaalla 46,5 prosenttia.

Teemu Keskisarjan kolumni: Tummaihoiset kantavantaalaiset

Maahanmuutto muokkaa Suomea peruuttamattomasti – valtaosa tulijoista työllistyy heikosti, jos edes ollenkaan

Maahanmuutosta hyötyvien tahojen ”maanpuolustaja”-kollektiivi lobbaa maahanmuuttoa – Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Maahanmuuttolobbarien argumentit eivät pidä merivettä
Maahanmuuttolobbarien propaganda jatkuu päivästä toiseen. Yksi lobbarien uusista projekteista on Maanpuolustaja.fi-sivusto, jota ylläpitää maahanmuutosta hyötyvien tahojen muodostama ”kollektiivi”, jonka tarkoituksena todetaan olevan ”herätellä yhteistä keskustelua sekä tehdä näkyväksi sitä, kuinka kansainväliset osaajat rakentavat jo nyt suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos käy tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan läpi lobbarien argumentit kohta kohdalta.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Suomella pitäisi olla täysi oikeus päättää, ketä ottaa maahan asumaan
HS uutisoi lokakuun alussa, että perussuomalaiset pyrkii vähentämään kiintiöpakolaisten ottamista muslimimaista ja ottamaan heitä sen sijaan kristillisistä maista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei perussuomalaisten kannalle lämmennyt, vaan pitää sitä syrjivänä. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosilla on asiasta toisenlainen näkemys.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








