

PS ARKISTO
Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten
Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina laajan katsauksen siitä, mitä julkisia menoja voisi leikata ja mitä veroja kiristää julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ministeriö muun muassa katsoo, että osan kolmivuotisesta ammatillisesta koulutuksesta voisi muuttaa takaisin kaksivuotiseksi, ja pitää yhtenä mahdollisena talouden tasapainottamisen keinona EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden nettomaksujen korotusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti Facebookissa, että esitti itse samoja toimenpiteitä jo 8 vuotta sitten.
Kansanedustaja Juha Mäenpää, taustaltaan ammatillinen erityisopettaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan varajäsen, jakoi FB-päivityksessään kuvan, jossa vuonna 2015 antoi koulutuslupauksensa. Siinä Mäenpää esitti ensinnäkin kaksivuotista ammattikoulua ja toiseksi ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja.
Koulutuslupaus itsessään herätti menneinä vuosina kiivastakin poliittista keskustelua. Keskeinen syy tälle oli, että koulutuslupauksessaan vuonna 2015 Juha Sipilä (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.) lupasivat, ettei koulutuksesta leikata, mutta leikkasivat silti.
Ammattikoulun lyhentäminen esille kyselytunnilla
Mäenpää ei jättänyt lupauksiaan vain vaalikentille. Eduskunnassa käsiteltiin helmikuussa 2023 suullisella kyselytunnilla muun muassa koulutuksen perusrahoitusta. Mäenpää ehdotti opetusministerille ammattikoulutuksen lyhentämistä yhdeksi ratkaisuksi työvoimapulaan. Vasemmistolainen opetusministeri ei tosin innostunut ideasta.
– Yrittäjät odottavat toisen asteen opiskelijoilta koulutuksen päätyttyä, että he osaavat kellon- ja työajat. Suomessa viikko-opetustunnit ovat vajonneet koko ajan alemmas, totesi Mäenpää tuolloin.
– Eikö ole näin, että tämä kolmevuotinen ammattikoulu, jossa käydään siis vajaita viikkoja, tyhjiä tunteja ja tyhjiä päiviä, voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen? hän kysyi.
Mäenpää korosti ymmärtävänsä, että joillakin aloilla, esimerkiksi logistiikan opetuksessa, voi kolme vuotta olla jo käytännön syistä aivan tarpeellinen. Hän kuitenkin näkee, että vuotta aiemmalla valmistumisella voisi helpottaa useilla aloilla työvoimapulaa. Sen sijaan, että pyritään pidentämään työuria elämän loppupäästä, voisi niitä kansanedustajan mukaan yrittää pidentää elämän alkupäästä.
– Tämä olisi kaikkien etu, sillä nuoret pääsisivät nopeasti työn syrjästä kiinni eikä eläkeikää tarvitsisi korottaa, hän huomautti.
Mäenpää korostaa, että kaksivuotisessa ammattikoulussa työtuntien määrän pitää vastata työelämää ja sen tarpeita.
Valtiovarainministeriö: Kehitysavusta mahdollista leikata
Valtiovarainministeriön listalla on muitakin perussuomalaisittain mielenkiintoisia nostoja. Ministeriö katsoo mahdolliseksi säästötoimenpiteeksi muun muassa Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuuden asteittaisen laskemisen kohti OECD-maiden keskiarvoa. Säästöä arvioitaisiin saatavan noin 200–300 miljoonaa euroa.
Toinen mainitsemisen arvoinen kohta listalla liittyy maahanmuuttoon. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistamisella ja oleskelulupamenettelyn tehostamisella saataisiin valtiovarainministeriön arvion mukaan säästöjä 100 miljoonaa euroa.
Mäenpää on aiemmin arvostellut myös Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa.
– Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan, hän huomautti huhtikuussa 2022.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koulutuslupaus valtioneuvoston katsaus ulkomaalaisopiskelijat koulutuksen rahoitus oleskeluluvat julkiset menot veronkiristykset kyselytunti Kehitysyhteistyö Ammattikoulu Juha Mäenpää Alexander Stubb Turvapaikanhakijat pakolaiset Juha Sipilä kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Ulkomaalaiset hakeutuvat korkeakouluihin Suomeen ja poistuvat kotimaahansa valmistumisen jälkeen – Ari Koponen: ”Tällaisenaan toiminta ei edistä Suomen etua”

Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Mäkelä: Ammattikoulun pitää valmistaa ammattiin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








