

KUVAKAAPPAUS/YLE
Valtiovarainministeri Purra: Hallitusohjelman taloustavoitteisiin pääseminen edellyttää laajoja lisätoimia
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kehottaa tuoreessa lausunnossaan Suomea vahvistamaan julkista talouttaan ja ryhtymään uusiin toimiin, joilla sekä tehostetaan julkisia toimintoja että lisätään valtion tuloja. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää hyvänä ulkopuolisen asiantuntijan analyysia – IMF:n suositukset tukevat omaa näkemystäni julkisesta taloudesta: tarvitsemme lisätoimia, jotta pääsemme hallitusohjelman tavoitteisiin.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkisti tiistaina lausuntonsa Suomen taloudesta. IMF:n mukaan hallitus pyrkii kunnianhimoisesti vakauttamaan julkista taloutta, mutta nykyisillä linjauksilla velkasuhde jatkaa kasvuaan.
Hallitusohjelman menoleikkausten lisäksi valuuttarahasto suosittelee uusia toimia: esimerkiksi hyvinvointialueiden toimintaa olisi syytä tehostaa.
Taloustilanne nyt vaikeampi
Suomen pitäisi IMF:n mukaan myös ryhtyä toimiin, joilla lisätään valtion tuloja. Niitä voitaisiin kasvattaa esimerkiksi uudistamalla verotusta.
Ylen A-studiossa tiistaina vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että IMF:n lausunto vastaa myös hänen näkemyksiään.
– Hallitusneuvotteluissa aiemmin käytössä ollut talouden ennuste ei ole toteutunut. Taloustilanne ja suhdanne on nyt vaikeampi sekä lisäksi verotuotossa on ollut laskua. Nämä vaikuttavat siihen, että hallitusohjelman tavoitteet esimerkiksi velkasuhteen vakauttamisesta ja alijäämistä eivät tule toteutumaan ilman lisätoimia. Hallitus on niihin valmis, Purra sanoo.
Sekä menosäästöjä että veroratkaisuja
Hallitus valmistelee lisäsopeutuksia, joiden tarve voi nousta aiemmin arvioidusta 1,5 miljardista eurosta jopa kahteen miljardiin, Purra sanoo.
Sopeutuksissa on mukana sekä menosäästöjä että veroratkaisuja.
– On tarkasteltava erikseen ensinnä valtiontalouden kehyksiä. Me haluamme, että ne eivät mene rikki. Se itsessään edellyttää menosäästöjä. Lisäksi haluamme toteuttaa hallitusohjelman alijäämätavoitteen, mikä edellyttää lisätoimia. Tässä yhteydessä pitää tarkastella myös veroratkaisuja. Lisäksi EU:n finanssipoliittiset säännöt ohjaavat tiettyyn suuntaan.
– Lähdetään siitä, että tarvitsemme 500 miljoonaa tai jopa miljardin verran menosäästöjä, jotta kehyksissä pysytään. Alijäämätavoite vaatii vielä huomattavasti lisää, ja tässä on tarkasteltava myös veronkorotuksia, jotta suuri summa saadaan kurottua. Voin siis taata, että tulee hyvin haastava kevät.
Hallitukselta odotetaan toimia
Purra korostaa, että poliittisia päätöksiä leikkauksista ja veroratkaisuista ei toistaiseksi ole. Hallitusohjelman periaatekirjauksen mukaan työn tekemisen ja yrittämisen verotusta ei kuitenkaan koroteta.
– Työn verotus on jo nyt Suomessa huomattavan kireää ja meillä on korkeat marginaaliveroasteet, millä on kannustinvaikutuksia. Veronkorotukset voivat myös vääristää käyttäytymistä, ja me emme halua sellaista tällaiseen taloustilanteeseen. Onneksi on muitakin veroratkaisuja, Purra sanoo.
Hän mainitsee esimerkiksi säätiöiden pääomatulot.
Leikkaukset eivät kohdistu ainakaan puolustukseen ja peruskoulutukseen, Purra sanoo. Hän lisää myös, ettei näe sosiaaliturvan leikkauksia todennäköisenä.
– Päätökset eivät tule olemaan helppoja. Toisaalta kun asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen, on mietittävä sitä, onko oleellisempaa huolehtia maan sisäisistä asioista. Nyt tällä hallituskaudella kehitysavusta leikataan yli miljardi. Omasta puolestani voitaisiin leikata enemmänkin.
Purra korostaa, että julkisen talouden heikon tilan vuoksi hallitukselta odotetaan – ja sen pitää kyetä toimiin. Hänen mukaansa toimien pitää olla laaja-alaisia ja kohdistua eri puolille.
– Jo hallitusohjelmassa leikataan laajasti eri sektoreilta, tehdään tuottavuustoimia ja lisätään vaikuttavuutta.
Duunarin ostovoima paranee
Hallituksen uudistuksia vastustava Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on jo ilmoittanut laajoista työtaistelutoimista, jotka liki pysäyttävät Suomen ensi viikolla. Purra sanoo, että tilanne ei ole toivottava, mutta sen kanssa on vain pärjättävä.
Hän jatkaa, että hallituksen tekemät työmarkkinareformit eivät edes ole mitenkään radikaaleja.
– On ymmärrettävä, että Suomen oleelliset verrokit, kuten Pohjoismaat, ovat tehneet vastaavat uudistukset jo aikoja sitten. Kun katsotaan talousmittareita, niin ne myös pärjäävät Suomea paremmin. Olen itse täysin vakuuttunut siitä, että Suomen yhteiskunta ja Suomen talous tarvitsevat näitä uudistuksia. Meillä on edelleen ongelmia muun muassa työllistymisen kanssa. Tämä maa lähtee nousuun, kun menestyviin yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja.
Purra muistuttaa myös, että hallituksen toimien ansiosta palkansaajan asema itse asiassa paranee tänä vuonna.
– Käteen jäävä rahasumma kasvaa. Kun samaan aikaan inflaatio heikkenee, duunarin ostovoima siis paranee.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lakkoilua uudistukset verrokkimaat velkasuhde hyvinvointialueet menoleikkaukset tärkeysjärjestys ostovoima palkansaajat Pohjoismaat valtion talous Yritykset Riikka Purra Alijäämä SAK Hallitusohjelma Suomi IMF työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”

Terveisiä Hakaniemeen: Nyt on painava syy lopettaa lakkoilu ja mennä töihin

Puheenjohtaja Purra perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa: Himoverottaminen ei korjaa valtiontalouden ongelmia – ”Meillä ei ole maksajia, meillä ei ole rahaa”

Suomen Pankki: talous on taantumassa, kasvun eväät vähissä, kasvun heikkous laaja-alaista

Valtiovarainministeri Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ikääntyvän väestön ongelmia – Suomessa on liikaa ihmisiä työvoiman ulkopuolella

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman valmistelu etenee – tavoitteena 243 miljoonan euron säästöt

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








