

LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ikääntyvän väestön ongelmia – Suomessa on liikaa ihmisiä työvoiman ulkopuolella
Työperäistä maahanmuuttoa tarjotaan usein ratkaisuksi ikääntyvän väestön ongelmiin, mutta jos tulijoiden kotoutuminen epäonnistuu, lasku lankeaa tavallisille veronmaksajille. – Ruotsin ja Euroopan kehitys osoittaa tästä vaarallisia esimerkkejä, muistuttaa valtiovarainministeri Riikka Purra.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli on perustunut jo kymmeniä vuosia laajaan sosiaaliturvaan, kattaviin ja kasvaviin julkisiin palveluihin sekä mittaviin tulontasausmekanismeihin.
– Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Suomessa julkiset menot ovat melko korkeat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa pitääkin laskennallisesti tienata melko paljon, jotta maksetut suorat ja epäsuorat verot kattavat palveluiden käyttämisestä aiheutuneet kustannukset, valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti tänään Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä.
Työllisyysaste ei kerro mitään
Suomen kansantalouden haasteista, kuten kestävyysvajeesta, on puhuttu julkisuudessa pitkään. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Samalla oppimistulokset ovat romahtaneet.
Työperäistä maahanmuuttoa on tarjottu usein ratkaisuksi ikääntyvän väestön ongelmiin. Purran mukaan olisi kuitenkin syytä tarkastella yksityiskohtaisemmin maahanmuuton ja työmarkkinoiden välisiä kysymyksiä.
– Pelkkä työikäisten määrä ei kerro mitään. Ei edes maahanmuuttajien työllisyysaste. Meidän pitää huomioida maahanmuuton tuottoja ja kuluja julkisen taloudenpidon näkökulmasta. On huomioitava tehdyt työtunnit ja tuotettu arvonlisä.
– Yhteiskunnan eri sektoreilla on myös erilaisia intressejä maahanmuuton suhteen. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkökulmasta työvoiman tarjonnan lisääminen on lähtökohtaisesti kannattavaa – siksi elinkeinoelämä sitä kannattaakin – ja usein kritiikittä. Maahanmuuttajien integraation epäonnistumisen kustannukset maksaa kuitenkin veronmaksaja lisäveroilla ja turvallisuusvajeella. Ruotsin ja Euroopan kehitys osoittaa tästä vaarallisia esimerkkejä, Purra sanoo.
Yritykset eivät kustanna suoraan haittoja
Taloustieteen käyttämästä moraalikadosta on kyse silloin, kun päätöksenteon kaikkia kustannuksia ei sälytetä päätöksentekijälle itselleen. Kustannusten sälyttäminen esimerkiksi veronmaksajille tai yhteiskunnalle voi johtaa epäterveisiin kannustimiin.
– Yritykset eivät osallistu suoraan esimerkiksi maahanmuuton haittojen kattamiseen tai kustannuksiin. Siksi poliittisen järjestelmän on välttämätöntä katsoa ilmiöitä kokonaisvaltaisemmasta perspektiivistä. Ja kyllä, kyse on myös arvoista, Purra toteaa.
– On vaikeaa määrittää huonon maahanmuuttopolitiikan, katujengien, rikollisuuden ja turvattomuuden kustannus ja kulu yhteiskunnan kirjanpidossa. Mutta se totta kai on olemassa. Ruotsissa monet yritykset tietävät jo kouriintuntuvasti, miten ongelma vaikuttaa liikevaihtoon. Kukaan ei enää voi sivuuttaa asioita.
Monessa ammatissa myös kielitaidon puute on este.
– Maailmasta eivät lopu ihmiset, jotka haluaisivat tulla korkean elintason maihin. Olisi varmasti mukavaa, jos kätevästi saisimme Suomeen suomen kieltä taitavia sairaanhoitajia, lähihoitajia ja muita ammattilaisia silloin, kun tarvitsemme. Näin ei kuitenkaan näytä olevan, Purra sanoo.
Taloudelliset kannusteet purevat
Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta Suomen työmarkkinoilla tulisi Purran mielestä kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, kuinka paljon työn tai lisätyön tekeminen kannattaa työn tekijälle itselleen.
– Suomessa on liikaa työttömiä ja laajemmin ihmisiä työvoiman ulkopuolella. Ihmiset reagoivat taloudellisiin kannustimiin. Veropolitiikan tulisi ohjata kohti pienempää työttömyyttä.
Suomen julkinen talous on suurien haasteiden edessä. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa talouden näkymä oli vielä myönteisempi. Sen jälkeen julkisen talouden kuva on synkistynyt, Purra muistuttaa.
– Taloudellisen tilannekuvan vuoksi hallitus on aloittanut työn lisäsopeutuksen osalta. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on juuri ilmaissut jakavansa käsityksen lisäsopeutuksen tarpeesta, Purra sanoo.
– Suorien menoleikkausten ohella on selvää, että tarvitsemme myös veronkorotuksia. Tätä työtä täytyy tehdä määrätietoisesti, ja kehysriiheen mennessä huhtikuussa on oltava tuloksia. Suomella ei ole enää varaa jatkaa linjalla, jossa valtion käyttömenot ovat kroonisessa epätasapainossa suhteessa tulonmuodostukseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- huono integraatio työn kannustimet väestön vanheneminen sopeutustoimet elinkeinoelämä kielitaito veronmaksajat kustannukset valtion talous Työperäinen maahanmuutto Yritykset Eurooppa Turvallisuus IMF Ruotsi Kehysriihi työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministeriön tuore raportti tunnustaa tosiasiat: Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa olennaista, että tulijat elättävät itsensä ja perheensä omilla työtuloillaan

Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle

Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat

SAK-pomo Jarkko Eloranta kaipaa työmarkkinoille lisää väkeä Afrikasta – Rakennusliiton pomoltakin täystyrmäys: ”Ei mitään järkeä”

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”

Moni koulutettu viisikymppinen kohtaa työllistymisen vaikeudet – Purra kehottaa myös työnantajapuolta katsomaan peiliin: ”Ryhmässä on suuria osaajia, joilla on paljon annettavaa työmarkkinoille”

Valtiovarainministeri Purra: Työn verotuksen kiristäminen ei olisi järkevää
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








