
Valtionvarainministeri, puheenjohtaja Riikka Purra Tähtitorninmäellä itsenäisyyspäivänä 6.12.2024 pitämässä lippupuhetta. / LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan: ”Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin”
Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
Purran puhe kuului seuraavasti:
Hieman yli 85 vuotta sitten, kuulaana lokakuisena päivänä, täältä Helsingistä lähti juna, joka kuljetti vakavailmeisiä miehiä. Miesten lähtöpaikka oli Vallilan vanha tavara-asema, muutama kilometri täältä Tähtitorninmäeltä. Legendan mukaan matkaan lähdettiin Harjun ruumishuoneelta, ja määränpää oli Kuolemanjärvi Karjalan kannaksella.
Historiantutkimus on sittemmin osoittanut, että tässä legendassa oli tiettyä liioittelua, ja tarinan yksityiskohtia on jälkikäteen väritetty. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi kunniakasta perintöä, jonka nämä junan kuljettamat miehet kotimaansa historiaan omilla teoillaan kirjoituttivat. He olivat osa Jalkaväkirykmentti 11:tä, joka pian opittiin tuntemaan maineikkaana Ässä-rykmenttinä.
Vastaavia joukko-osastoja lähti syksyllä 1939 tietysti monelta muultakin paikkakunnalta. Talvisodan historiaan ovat jääneet esimerkiksi Kemijärven, Suomussalmen, Tolvajärven, Kollaan ja monen muun paikkakunnan taistelut. Helsingistä lähteneen Ässä-rykmentin tarina on kuitenkin mainitsemisen arvoinen, sillä tämän joukko-osaston vaiheissa kiteytyi ehkä kaikkein kirkkaimpana se, minkä me jälkipolvet olemme myöhemmin oppineet tuntemaan talvisodan henkenä.
Ässä-rykmentti muodostettiin “Kurvin kundeista”, eli pääosin Sörnäisten, Vallilan, Harjun ja Kallion työläiskaupunginosien miehistä. Osa heistä tuli erittäin vaatimattomista oloista, ja monen miehen suvussa eli tuoreessa muistissa sisällissodan katkeruutta herättäneet tapahtumat. Mukana joukossa oli myös porvarillisten ammattien edustajia, muun muassa Norssin yliopettaja ja kouluhallituksen opetusneuvos sekä ruotsinkielisiä maanviljelijöitä itäiseltä Uudeltamaalta.
Sodan töissä nämä miehet pitivät lujasti yhtä. Maineensa he loivat ankarissa taisteluissa Kannaksella sekä sodan loppuvaiheessa Viipurinlahdella. Rauhan tultua Ässän miehet olivat lisäksi ensimmäisten joukossa perustamassa aseveliyhdistyksiä, jotka tukivat sotaleskiksi ja sotaorvoiksi jääneiden perheitä ja auttoivat entisiä taistelutovereita löytämään työtä.

Lippu laitetaan salkoon itsenäisyyspäivän lipunnostossa Tähtitorninmäellä Helsingissä 6. joulukuuta 2024. LEHTIKUVA
Tällaiset yhdistykset olivat oman aikansa kansalaisyhteiskunnan perusta. Ne auttoivat apua tarvitsevia, kun sodan köyhdyttämä valtio oli pakotettu suuntaamaan niukat resurssinsa rauhan ja turvallisuuden varjeluun.
Historia ei toista itseään sellaisenaan, eikä nykyhetkelle ole syytä hakea suoria vertauksia menneisyydestä. Kuitenkin Jalkaväkirykmentti 11:n vaiheissa ilmentyy monia sellaisia seikkoja, joista me jälkipolvet voimme ottaa vaarin.
Ässäläisten ponnistelu sodan ja rauhan aikana kertoo siitä, kuinka äärettömän suureksi arvoksi kansakunnan vapaus on meillä Suomessa aina korotettu. Vanha sanonta “oma tupa, oma lupa” läpäisee yhteistä kulttuuriperintöämme.
Samoin veteraanien perintö osoittaa, kuinka arvot eivät ole abstrakteja, vain juhlapuheissa ja julistuksissa esiintyviä olioita, vaan elämäämme ja päämääriämme konkreettisesti ohjaavia viittoja. Arvot saavat sisältönsä vain siinä jokapäiväisessä työssä ja ponnistelussa, jota me kukin omassa arjessamme teemme. Vanhan laulun mukaan viljavainio kasvaa kyntäjälle, ja arvo työnsä täyttäjälle.
Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin. Vahvojen on tehtävä työtä, jotta myös heikommista lähtökohdista ponnistavat voisivat kantaa myöhemmin itse itseään.
Tänäkin päivänä sodan ja kriisien pitkät varjot koskettavat meitä Suomessa. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan jatkuu, ja lukuisat ukrainalaiset joutuvat tänäkin talvena selviytymään kylmissä, usein sähköttömissä kodeissa. Emme saa unohtaa Ukrainaa, jonka selviytyminen on myös oman kansallisen pärjäämisemme yksi lähtökohta.
Tänään juhliessamme omaa 107-vuotiasta itsenäistä kansakuntaamme meillä on kuitenkin myös syytä onnitella itseämme. Ässä-rykmentin ja useiden muiden sotiemme veteraanien ja lottien tekemän uhrauksen ansiosta me olemme saaneet rakentaa maatamme rauhan oloissa jo 80 vuoden ajan.
Omalta osaltani on ilo ja kunnia saada työskennellä tämän kansakunnan eteen. Yhtäläinen kunnia oli saada pitää tämä puhe tässä vapaassa isänmaassa ja maailman kauneimmalla äidinkielellä.
Kiitos ja hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!
RIIKKA PURRA
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







