

PS ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi yhä sitoutunut tukemaan Ukrainaa – ”Uudet ongelmat maailmalla eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin”
Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti alkuviikosta Suomea euroryhmässä maanantaina sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Ecofinissa tiistaina. Molemmat kokoukset järjestettiin Luxemburgissa. Kokouksissa esillä olivat myös maailman kriisipesäkkeet. Purra sanoo olevansa huolissaan siitä, että Ukrainan sodasta käytävän keskustelun ja puheen sävyn osalta on havaittavissa väsymyksen merkkejä.
EU-maiden valtiovarainministerit käsittelivät neuvostossa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamista.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan suuria näkemyseroja liittyi yhteisiin turvalausekkeisiin, jotka olivat runsaasti esillä keskusteluissa. Maiden välillä on suuria näkemyseroja lausekkeista, joista jotkut maat haluavat varsin tiukkoja, toiset taas haluavat enemmän liikkumavaraa.
– Suomen kanta on se, että turvalausekkeet ovat hyvin tärkeitä. Korostin puheenvuoroissani, että turvalausekkeiden on oltava riittäviä suunnitelluille nettomenourille, jotta saavutetaan se, että alijäämät menevät alaspäin ja että velkatasot saadaan laskemaan.
Puheenjohtajamaa Espanjan taustoituksen pohjalta käsiteltävät muut aiheet koskivat investointeja ja uudistuksia, instituutionaalista tasapainoa sekä uskottavaa toimeenpanoa ja omistajuutta.
Suomi pitää esillä sitoutumista Ukrainaan
Ecofinissa käsiteltiin myös Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Purra vakuuttaa, että Suomi on edelleen sitoutunut tukemaan Ukrainaa sekä sanoilla että teoilla.
Purra kuitenkin sanoo olevansa huolissaan siitä, että Ukrainan sodasta käytävän keskustelun ja puheen sävyn osalta on havaittavissa väsymyksen merkkejä.
– Suomi haluaa vahvasti pitää kiinni siitä, että käytämme niitä sanoja, joita on käytettävä, kun kuvaamme Venäjää ja sen hyökkäyssotaa. Me kerromme sitoutumisestamme Ukrainan auttamiseen niin kauan kuin siihen on tarvetta.
Vesitetty viesti tilanteesta ei käy Suomelle
Purra painottaa, että eri puolilla maailmaa syntyneet uudet ongelmat ja kriisipesäkkeet eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin.
Viime viikolla valtiovarainministeri Purra edusti Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokouksissa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä sekä Maailmanpankin ja IMF:n yhteisen kehityskomitean että kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean kokouksissa.
Kokouksissa ei päästy yhteisymmärrykseen yhteisistä julkilausumista. Keskeisimmät näkemyserot koskivat Ukrainaan kohdistuvan Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista.
– Ukrainan sodasta haluttiin julkilausumissa viestiä hyvin vesitetysti, G20-maiden julkilausuman mukaisesti niin, että Venäjän rooli hyökkääjänä oli poistettu. Se ei käynyt meidän vaalipiirillemme, ja tämä näkemysero myös väritti kokouksia. Viikon kuluessa meidän kantamme puolelle tuli muitakin maita Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolelta. Ukraina piti linjaustamme tärkeänä ja kiitti siitä useita kertoja, Purra sanoo.
Turvallisuusympäristö on muuttunut
Purran mukaan Suomi on yhä avoin myös Ukrainan rahoitusratkaisuille.
– Tuemme rahoituksen kohdentamista Ukrainaan osana MMF-välitarkistusta. Suhtaudumme myönteisesti erityisvälineeseen nimenomaan Ukrainan tukemiseksi.
Ecofinissa oli esillä myös joidenkin maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Euroryhmässä keskusteltiin myös pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden tulevaisuudesta.
Eilisessä euroryhmän kokouksessa alkuosassa oli mukana USA:n valtiovarainministeri Janet Yellen.
– Keskustelu koski transatlanttista dialogia ja geopoliittisia jännitteitä. Itse toin keskustelussa esille kriittisen infrastruktuurin, erityisesti Suomen ja Viron välistä kaasuputkea, tietoliikennekaapelia sekä näihin liittyvää akuuttia tilannetta. Totesin, että tapaukset osoittavat turvallisuusympäristön muuttuneen merkittävästi. Kriittisen infran kestävyys vaatii kaikilla tasoilla, myös rahoitussektorilla, tarkkaa huomiota ja yhteistyötä, Purra sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän hyökkäyssota Ecofin turvallisuusympäristö Maailmanpankki Janet Yellen rahoitusmarkkinat EU-rahoitus Euroopan unioni Riikka Purra Ukraina IMF finanssipolitiikka talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Puhemies Halla-aho: Ukrainan tueksi tarvitaan yhteistyötä ja investointeja materiaalituotantoon

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

Ukrainalaiset antoivat Jussi Halla-aholle poikkeuksellisen kunnianosoituksen

Halla-aho: Meidän täytyy tehdä Putinille selväksi, että aika ei ole hänen puolellaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








