

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vanhusten kuolemat kaksinkertaistuneet paikoin Ruotsissa – sosiaalihallitus kiistää ja hallituksen suosio romahtaa
Kuolemat ovat pandemian myötä kaksinkertaistuneet Tukholman vanhainkodeissa. Vertailukohteina ovat vastaavat ajankohdat vuosina 2017-2019. Koko maassa ikäihmisten ylikuolleisuus on Ruotsin yleisradion tekemän selvityksen mukaan 30 prosenttia. Sosiaalihallitus ei ole aiemmin huomannut vastaavaa kehitystä.
Ruotsin koronastrategiaa on kritisoitu ankarasti siitä, että se on jättänyt vanhukset ja vaivaiset heitteille koronan vietäväksi. Erityisesti kuolleisuusluvut vanhainkodeissa ovat olleet kiihkeän keskustelun kohteena. Sosiaalihallituksen osastopäällikkö Thomas Lindénin mielestä kuolleisuusluvut vanhainkodeissa eivät ole juuri poikenneet tavallisesta influenssakaudesta.
Tuplakuolleisuus 40 vanhainkodissa
Ruotsin yleisradio selvitti hakupalvelu Ratsitin avulla kuolleisuuden vanhainkodeissa kiihkeimpien koronaviikkojen aikana. Tuloksista selvisi, että kuolleisuus oli noussut koko maassa keskimäärin 30 prosenttia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tukholmassa nousu oli 100 prosenttia. Tilastot eivät kerro mitään kuolinsyystä, vain menehtyneiden lukumäärästä.
Tilastoista pistää silmiin erityisesti 40 vanhainkotia, joissa kaikissa ylikuolleisuus oli viikoilla 10-19 yli 100 prosenttia. Suurin osa laitoksista sijaitsi Tukholman alueella, mutta myös Göteborgissa, Gävlessä, Linköpingissä ja Borlängessa luvut olivat järkyttäviä.
Useimmissa tapauksissa viranomaisilla, henkilökunnalla saatikka vanhuksilla ei ole tietoa siitä, miten koronavirus on päässyt sisälle hoitokoteihin ja laitoksiin. Syyksi mainitaan muun muassa se, että epidemian alussa oli epätietoisuutta Covid-19-taudin oireista ja siksi henkilökunta työskenteli sairaana. Useimmat mainitsevat myös sen, että työntekijöitä tahi potilaita ei ole testattu, joten viruksen kantajista ei ole ollut tietoa.
Turpakäräjät tiedossa
Yksimielisyys Ruotsin koronastrategiasta on alkanut vakavasti rakoilla ja Gävlen sosiaalisektorin osastopäällikkö Magnus Höijer vaatiikin valtakunnallista keskustelua siitä, mitä tuli tehtyä ja minne ollaan menossa.
– Olemme kieltäneet vierailut ja työskentelemme nyt ankarasti pomojen ja henkilökunnan kanssa selvittääksemme tilannetta ja toivonkin kansallista keskustelua siitä, miten vanhustenhoitoa kehitetään vastaisuudessa.
– Meillä on paljon opittavaa, Höijer painottaa.
Selityksiä piisaa
SVT kävi läpi myös sosiaalihallituksen omat luvut, jotka osoittivat ylikuolleisuudeksi valtakunnallisesti 40 prosenttia. Niinpä osastopäällikkö Lindén myöntää SVT:n olleen oikealla asialla mutta asiat ovat niin kuin ne nähdään:
– Meillä on ollut päällä paha pandemia, eikä rokotetta ole ollut – toisin kuin tavallisen influenssaepidemian aikana. Näin nähtynä olemme ohjeistuksemme kanssa itse asiassa onnistuneet suojelemaan vanhuksiamme melko hyvin.
Hallituksen suosio romahtanut
Luottamus sosialidemokraattien johtaman hallituksen ja terveysviranomaisten toimiin on kääntynyt laskuun kevään yksimielisyyden jälkeen. Asiaa on selvittänyt SVT/Novus. Vielä huhtikuussa 63 prosenttia kansalaisista luotti hallituksen kykyyn koronakriisin hoitamisessa. Luottamusta tuntee enää 45 prosenttia kansalaisista. Luottamus terveysviranomaisiin on laskenut 73 prosentista 65 prosenttiin.
– Nyt pandemian käsittelyssä tarvitaan aivan erilaisia otteita kuin akuutin kriisin aikana pari kuukautta sitten, sanoo tutkimuslaitos Novuksen toimitusjohtaja Torbjörn Sjöström.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ratsit Torbjörn Sjöström Magnus Höijer ylikuolleisuus influenssa epidemia koronastrategia testauskapasiteetti vanhainkodit Thomas Lindén koronakriisi Covid-19 pandemia rokote SVT/Novus koronavirus Tukholma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsissa huolehditaan maahanmuuttajien oikeuksista koronakriisin keskelläkin

Ruotsin kiistellyn koronalinjan oppi-isä: ”Jokainen saa tartunnan – Pohjoismaiden koronakuolemat kaikki samalla tasolla vuoden sisällä”

Ruotsissa nyt 4 000 koronaan kuollutta – tästäkin selvitään selittämällä

Ruotsissa koronastrategiasta sentään keskustellaan: ”Virkamiehet kyvyttömiä, numerot pyörittävät tutkijoita, maassa valitsee massapsykoosi”

Koronavirusta jo joka kolmannessa Tukholman vanhainkodissa

Ravitsemustieteen tohtori Yhdysvalloissa: Koronapandemian suuret kuolinluvut olisi voitu välttää, jos lihavuusepidemia ei olisi niin valtava kansanterveydellinen ongelma

Henkilökunta löi ja kiusasi vanhuksia, myös suojavarusteiden käyttö unohtui – 29 kuolemaa koronan valtaamassa Eskilstunan vanhainkodissa

Elomaa: Kotihoito kuntoon ja läheisten tapaamisiin joustavuutta korona-aikana
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








