Vihreät kurittaa ilmastotoimilla, keskusta vedättää EU-rahasäkillä – perussuomalaisten kannatus kasvaa maakunnissa

Jussi Halla-aho sanoi tänään Maaseudun Tulevaisuuden kuntavaalipaneelissa, että perussuomalaiset vastustaa metropolipolitiikkaa, jolla pyritään kaupunkien hallitsemattomaan kasvuun. – Jo tämänkin vuoksi me haluamme, että koko maa pysyy asumiskelpoisena.

Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n kuntavaalipaneelissa puoluejohtajilta Maria Ohisalolta (vihr), Petteri Orpolta (kok), Annika Saarikolta (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aholta kysyttiin näkemyksiä maaseutupolitiikasta.

Perussuomalaisten kannatus on vahvistunut maakunnissa. Kannatuksen nousu on nähtävissä myös Maaseudun Tulevaisuuden tänään julkaisemassa kyselytutkimuksessa, jonka tulosten perusteella 17 prosenttia katsoo, että perussuomalaiset ymmärtää parhaiten maaseudulla asuvien asioita. Tällä perussuomalaiset sijoittui kyselytutkimuksessa kakkospaikalle.

Halla-aho totesi, että perussuomalaisten aluepolitiikka lähtee siitä, että kaupunkien ja maaseudun edut eivät todellisuudessa ole vastakkain.

– Perussuomalaiset vastustaa metropolipolitiikkaa, jolla pyritään kaupunkien hallitsemattomaan kasvuun. Jo tämänkin vuoksi me haluamme, että koko maa pysyy asumiskelpoisena. Me haluamme elinvoimaisen maaseudun emmekä halua kerätä pisteitä maaseudulla asuvien kurjuudella, vaan nimenomaan haluamme, että maakunnissa tullaan toimeen omalla työllä.

Kokoomus sai kyselytutkimuksessa vain kahden prosentin kannatuksen. Orpo kommentoi tulosta siten, että kokoomuksen on parannettava omaa viestintäänsä.

– Kokoomuksella on hyvin selkeä maaseutupolitiikka ja se perustuu yrittäjyyteen, Orpo sanoi.

Vihreiden möläytykset kuvaavat puolueen asennetta

Vihreät pärjäsi Maaseudun Tulevaisuuden kyselytutkimuksessa surkeasti saaden vain kolmen prosentin kannatuksen. Halla-aho ei ihmettele vihreiden huonoja lukuja.

Halla-aho viittasi Helsingin kaupunginvaltuutetun Otso Kivekkään lausuntoon, jossa Kivekäs kehottaa boikotoimaan suomalaista lihaa ja muita maataloustuotteita. Kivekäs jopa kehottaa ostamaan suomalaisten tuotteiden sijaan ruotsalaisia elintarvikkeita.

– Toinen helsinkiläinen vihreä kaupunginvaltuutettu oli sitten sitä mieltä, että maaseudulla asutaan, jotta voidaan harrastaa insestiä rauhassa. Tämä kuvaa hyvin vihreiden asennetta. Me perussuomalaiset emme kannata vastakkainasettelua, emme kaupunkikaunaa emmekä maaseutuvihamielisyyttä.

Ohisalo pahoitteli puoluetoveriensa lausuntoja yritettyään ensin kääntää puhetta perussuomalaisiin.

– Nämä ovat surullisia, väärin sanottuja kannanottoja. Vastakkainasettelua ei mielestäni pitäisi rakentaa, Ohisalo myönsi lopulta.

Vihreät on hallituksessa ajanut voimakkaasti turpeen energiakäytön alasajoa. Halla-ahon mukaan kyse on kuitenkin lähinnä mielikuvapolitiikasta.

– Vihreän ympäristöpolitiikan ongelma on siinä, että mielikuvat ovat tärkeämpiä kuin ympäristövaikutukset. Tämä näkyi aiemmin vihreiden lähes uskonnollisessa suhtautumisessa ydinvoimaan, ja nyt se näkyy turvekysymyksessä. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että fossiilinen energiantuotanto jossain vaiheessa loppuu. Se on kuitenkin tehtävä järkevästi niin, että kokonaisympäristövaikutukset eivät ole vielä huonompia kuin nykyinen tilanne.

– Sama koskee kivihiilen alasajoa: jos vaihtoehtona on se, että poltetaan sademetsistä puristettua pellettiä, niin ei sekään ole ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto eikä varsinkaan hyvä vaihtoehto suomalaisen työn kannalta.

Töitä voi tehdä myös kaupunkien ulkopuolella

Halla-aho sanoi, että yksi myönteinen seuraus korona-ajasta on siinä, että monet ymmärtävät nyt, että monia töitä voi tehdä kaupunkien ulkopuolella.

– Uskon myös, että kun asumiskustannukset jatkuvasti nousevat suurissa kaupungeissa ja turvattomuus lisääntyy, niin kaupunkeja ympäröivät alueet muuttuvat entistä houkuttelevammiksi muuttokohteiksi, varsinkin perheellisille ihmisille.

Halla-aho on aiemmin moittinut keskustan politiikkaa siitä, että keskusta haluaa käyttää hyväksi maaseudun heikentynyttä tilannetta esiintymällä rahojen ja tukiaisten jakajana. Halla-aho tarkensi, että hän viittasi tällä lähinnä EU-aluetukien jakamiseen.

– Perussuomalaiset hyväksyy maataloustuet. On selvää, ettei Suomessa voi harjoittaa markkinaehtoisesti maataloustuotantoa, jos joudutaan kilpailemaan koko maailman kanssa. Me kannatamme protektionistisempaa elintarvikepolitiikkaa. Katsomme, että maatalous pitäisi irrottaa EU:n kompetenssista ja siirtää takaisin kansalliselle tasolle, koska näemme että kotimainen maatalous ja energiantuotanto on myös kansallisen turvallisuuden kysymys.

– Mitä taas tulee kansallisesti päätettäviin aluetukiin, niitä tietysti tarvitaan, koska maaseutu on huonojen poliittisten päätösten seurauksena huonossa jamassa. Perussuomalaiset haluaa tehdä politiikkaa, jolla maaseutu tulee hyvin toimeen ja että sinne myös syntyy työpaikkoja, Halla-aho sanoi.

Keskusta elää maaseudun ahdingosta

Halla-aho sanoi, että Suomessa on poliittisia voimia ja puolueita, jotka elävät maaseudun ahdingosta ja riippuvuudesta tulonsiirtoihin.

– Eräät tahot, lähinnä keskusta haluavat esiintyä tukihanan vartijana, Halla-aho sanoi.

Saarikko totesi, että keskusta puolustaa maaseutua ja maaseudun elämää. Saarikko sanoi, että Suomessa tarvitaan sekä EU-tukea että kansallista tukea.

– Itä- ja Pohjois-Suomi olisivat hyvin eri näköisiä ilman EU:sta tulleita tukia ja ratkaisuja sille, että harvaan asutuilla alueilla elämisen edellytykset ja hyvinvointiprojektit olisivat mahdollisia, Saarikko sanoi.

Halla-aho totesi, että Saarikko heiluttelee perusteettomasti EU-rahasäkkiä.

– Täytyy muistaa se, että Suomi ei saa senttiäkään EU:lta mihinkään tarkoituksiin, koska Suomi on EU:n nettomaksaja. Me saamme takaisin osan siitä rahasta, mitä olemme EU:lle maksaneet. Paljon järkevämpää on maksaa alueellisia tukia kansallisesti, valtion budjetista kuin kierrättää niitä EU:n byrokratian kautta, jonne katoaa rahoista suurin osa.

Tarvitaanko kunnallisverolle katto?

Kuntien verotus vaihtelee suuresti eri puolilla Suomea. Puheenjohtajilta kysyttiin myös tulisiko kuntaveroprosentille asettaa katto, jonka yli verotusta ei voi nostaa. Orpon mukaan verotuskattoa tarvitaan.

– Varsinkin nyt, kun hallitus kaavailee maakuntaveroa, uutta verotuksen tasoa ja kunnille jää vain yksi kolmasosa verotuloista, mutta velat ja kaikki muut vastuut jäävät. Edessä on valtava verotuksen kierre, jos ei tehdä tämän tyylisiä päätöksiä, Orpo sanoi.

Halla-aho totesi, että on ensinnä tarkasteltava, miten kunnat voivat rahoittaa tehtäviään. Halla-aho viittasi ylimääräisiin kunnille asetettuihin tehtäviin, joita olisi karsittava.

– Jos kunnallisverolle asetetaan katto, ilman että mikään muu muuttuu, joudutaan alijäämä rahoittamaan muuten, kuten omaisuutta myymällä tai tulonsiirroilla, jolloin kunnallisveron joutuu joka tapauksessa maksamaan jotain muuta kautta.