Viraalia politiikkaa – koronapandemia jakaa valtioita ja ihmisiä

Kulkutaudit ovat kautta historian muokanneet kaupunkien ja sivilisaatioiden kohtaloja. Amerikkalaisprofessori uskoo, että Covid-19-viruksella on jo nyt ollut syvä vaikutus meidän poliittiseen tulevaisuuteemme. Ennen kaikkea kyse on Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä valtakamppailusta. Valtioiden sisäisellä tasolla pandemia saattaa johtaa uuteen luokkasodan aikaan.

Sen sijaan, että yhdistäisi ihmiset yhteistä vihollista vastaan, koronapandemia näyttää kansainvälisellä tasolla pikemminkin pahentavan valtioiden sisäisiä ja ulkoisia ristiriitoja ja jakolinjoja, kirjoittaa urbaanien alueiden kehitykseen erikoistunut professori Joel Kotkin mielipidekirjoituksessaan Quillette-nettilehdessä.

Pandemia on politiikkaa

Kautta historian erilaiset pandemiat ovat tuhonneet suurkaupunkeja ja jopa kokonaisia sivilisaatioita. Musta surma runteli Eurooppaa useina epidemia-aaltoina satojen vuosien ajan. Monet Amerikan intiaanikulttuurit sortuivat valloittajien tuomien kulkutautien alle.

Koronapandemia ei ole yhtä tappava kuin musta surma, jonka arvioidaan surmanneen 30-60 prosenttia Euroopan silloisesta väestöstä, mutta se panee silti kansainvälisen politiikan palapelin uuteen järjestykseen. Kahden nykyisen supervallan, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen konflikti on pandemian aikana jälleen korostunut.

Kotiutetaanko tuotanto Kiinasta

Pandemian aiheuttamat häiriöt taloudessa ja teollisuustuotannossa ovat saaneet monet tahot miettimään, että tuotannon siirtäminen Kiinaan ei ehkä ollutkaan hyvä asia. Yhä useammat amerikkalaiset, japanilaiset ja eurooppalaiset yritykset pohtivat toimintojensa siirtämistä pois Kiinasta, professori Kotkin kirjoittaa. Aiempina vuosikymmeninä saumattomasti toiminut globaali toimitusketju on katkeillut, eikä välttämättä palaudu entiselleen.

Koronavirus näyttää nopeuttavan paluuta kaksinapaiseen maailmaan, jossa Yhdysvallat liittolaisineen saa tällä kertaa vastaansa Kiinan ja sen ”vasallivaltiot”, jotka ovat enimmäkseen kehitysmaita, professori Kotkin ennustaa.

Jakautumista tapahtuu myös maiden sisällä

Urbaanien alueiden historiallista kehitystä tutkinut Kotkin kirjoittaa, että pandemia on kasvattanut myös maiden sisäisiä jakolinjoja, etenkin suurkaupunkien ja muun maan välillä. Suomessakin tämä tuli jossain määrin esille, kun hallitus määräsi Uudenmaan eristettäväksi.

Historiassa Venetsian kaltaiset kauppakaupungit olivat menestyviä talouden keskuksia, mutta kaukokauppa ja kansainvälisten yhteyksien paljous teki niistä huomattavasti alttiimpia kulkutaudeille kuin takametsien köyhistä pikkukylistä. Tähän mennessä lähes kaikki Covid-19-epidemian tartuntakeskukset ovat olleet tiuhaan asuttuja kaupunkialueita, Kotkin kirjoittaa.

Alueelliset erot selkeitä Yhdysvalloissa

Alueelliset erot näkyvät selvästi myös Yhdysvalloissa. New Yorkissa asuu alle kolme prosenttia maan väestöstä, mutta siellä on 19 prosenttia maan kaikista koronatartunnoista ja lähes kolmasosa koronan aiheuttamista kuolemista (yli 5 000 kuolonuhria). New York on erittäin tiheään asuttu kaupunki, joka on hyvin riippuvainen julkisesta liikenteestä.

Tilastoluvut eivät kuitenkaan estä New Yorkin mediakonserneja väittämästä, että virus tulee leviämään kaikkialle ja syyttämästä presidentti Donald Trumpia ja häntä kannattavien osavaltioiden kuvernöörejä välinpitämättömyydestä pandemian suhteen.

Todellisuudessa monet maaseutuosavaltiot ovat toistaiseksi välttyneet pandemialta melko hyvin. Koronatartuntoja on löydetty lähinnä laskettelukeskuksista ja intiaanireservaateista. Maaseudun ja kaupunkien erot tartunnoissa ovat niin suuret, että jotkut osavaltiot ovat jopa pyrkineet estämään tartunta-alueilta tulevien ihmisten pääsyn osavaltionsa alueelle, professori Kotkin kirjoittaa.

Tällaiset alueiden väliset ristiriidat saattavat ennustaa, mihin suuntaan koko maailman kehitys on kulkemassa. Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten ihmiset elävät ja miten he saavat elantonsa. Maaseutualueilla ollaan perinteisesti vähemmän kansainvälisiä. Haja-asutusalueilla ihmiset asuvat omakotitaloissa ja ajavat töihin omalla autollaan, kun taas kaupungeissa asutaan kerrostaloissa ja suositaan julkista liikennettä.

Pandemia johtaa uuteen luokkasotaan

Koronapandemia on paljastanut yhteiskunnan riippuvuuden fyysistä työtä tekevistä ”välttämättömistä työntekijöistä” ja toisaalta heidän asemansa turvattomuuden. Fyysistä työtä tekevien on vaikeampi tehdä etätyötä tai ylläpitää sosiaalista etäisyyttä. Vihreät ajatukset teollisuustuotannon alasajosta koronapandemian voittamiseksi ja maailman pelastamiseksi ilmastonmuutokselta eivät yleensä vetoa niihin ihmisiin, joiden toimeentulo on kiinni siitä, että teollisuuden rattaat pyörivät.

Professori Kotkinin mukaan kyse on itse asiassa uudesta luokkasodasta. Perinteisesti kulkutaudit ovat iskeneet pahiten köyhiin. Tällä kertaa pandemia sai alkunsa Wuhanin teollisuuskaupungista, jossa työläisten olosuhteet ovat yhä lähes yhtä huonolla tolalla kuin Euroopassa teollisen vallankumouksen aikoihin. Kiinan kaupunkien elinolosuhteilla on todettu olevan yhteys myös aiempiin pandemioihin, kuten SARS-virukseen.

Luokkaerot näkyvät myös urbaanien alueiden mustien yliedustuksena Yhdysvaltain tartuntatilastoissa. Yritysten sulkeminen on iskenyt kipeimmin ”kivijalkakauppoihin” ja pieniin ravintoloihin, joiden kilpailuasema oli jo entisestään huono nettikauppojen ja pikaruokaketjujen puristuksessa. Ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat näiden yritysten työntekijät, varsinkin sellaisissa maissa, joissa sosiaaliturva on heikko. Kotkin ennustaa tekeillä olevassa kirjassaan kehityksen johtavan uusfeodalismin aikaan.

Haasteena koronarajoitusten purkaminen

Seuraavien kuukausien kuumin poliittinen kysymys tulee olemaan liikkumisrajoitusten purkaminen ja talouden saaminen uudelleen käyntiin. Sama tulee toistumaan lähivuosina, koska pandemian uusien aaltojen iskiessä rajoituksia joudutaan todennäköisesti myös uudelleen tiukentamaan aika ajoin.

Euroopassa koronavirus on leventänyt Etelä-Euroopan velkaisten ja koronan kurjistamien maiden kuilua pohjoisemman vauraisiin maihin, jotka ovat toistaiseksi selvinneet pandemiasta vähemmin vaurioin. Sisärajojen sulkeminen ja EU-maiden keskinäiset konfliktit ovat paljastaneet, miten heikko EU todellisuudessa on, professori Kotkin kirjoittaa.

Joka tapauksessa koronakriisin lopputulos tulee olemaan ruma. Polarisaatio on lisääntynyt sekä globaalilla että kansainvälisellä tasolla. Ihmiset ja valtiot eivät ole yhdistyneet yhteisen vihollisen edessä, vaan jakautuminen on vain korostunut.