

PA ARKISTO
Wihonen: Onko huoli venäläisten oikeuksista suomalaisten ja ukrainalaisten turvallisuutta tärkeämpää?
Baltian maat ja Puola sulkevat rajansa, mutta Suomi vain pohtii ja pähkäilee itärajan kanssa, ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Venäläisten rajaylitykset ovat herättäneet vilkasta keskustelua varsinkin sen jälkeen, kun Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon. Ukrainan sotaan välinpitämättömästi suhtautuneet venäläiset joutuivat kerralla heräämään todellisuuteen, että kyseessä ei olekaan maan ”erikoisoperaatio”. Liikekannallepano näkyi heti joukkopakona ja mielenosoituksina.
Liikenne Suomen rajalla vilkastui heti liikekannallepanoilmoituksen seurauksena. Venäläiset saapuvat maahan turistiviisumein ja muilla syillä – joukossa myös yksittäisiä turvapaikanhakijoita.
Suurin huoli venäläisten oikeuksista
Baltian maat ja Puola ovat kiristäneet omia rajakäytäntöjään ja venäläisiltä on estetty maahanpääsy varsin tehokkaasti. Suomi on jäämässä ainoaksi EU-rajamaaksi, josta venäläisillä on mahdollisuus kulkea. Kansalaiset ovat ihmetelleet kovasti, etteikö tilannetta pystytä hillitsemään ja eduskunnassa asiasta käytiin kyselytunnilla kiivasta keskustelua.
– Hallituksen mukaan tilannetta tutkitaan, mutta kova kiire ei asian kanssa tunnu olevan, toteaa kansanedustaja Jussi Wihonen.
– Nyt on vedottu, että venäläisiä palveluksen välttäjiä voitaisiin käsitellä turvapaikanhakijoina. Toisinajattelijoille ja Venäjän hallintoa vastustaville turvapaikkastatuksen voi ymmärtää, mutta onko venäläinen välttelijä, joka tulee turistiviisumin kanssa todella hädän tarpeessa?
”Miltä ukrainalaisista mahtaa tuntua?”
Wihonen kysyy, miten joukosta pystytään varmuudella erottamaan todelliset hallinnon vastustajat, kun rajanylitysten määrä alkaa olla tuhansissa. Puhumattakaan mahdollisista Venäjän valtion agenteista tai sabotööreistä, joista esimerkiksi Varusmiesliitto on ärähtänyt.
Wihonen pohtii myös, mitä maassa olevat ukrainalaiset ajattelevat tilanteesta.
– Jos turvapaikkastatus myönnetään venäläisille, niin aiotaanko heitä majoittaa samoihin tiloihin ukrainalaispakolaisten kanssa. Miltä mahtaa ukrainalaisista tuntua, kun Suomi vaikuttaa olevan enemmän huolissaan venäläisten oikeuksista?
– Suomalaisille tilanne vaikuttaa perin kummalliselta. Koronavuosina on nähty muun muassa Uudenmaan sulku varsin pikaisella päätöksellä ja suomalaisten elinkeinon harjoittajien ja eri yhteisöjen toimintaa on rajattu varsin voimakkaasti, mutta omaa rajaa ei pystytä valvomaan ilman kuukausien selvittelyä, Wihonen ihmettelee.
Sinisilmäistä politiikkaa
Wihosen mielestä on sinisilmäistä, ettei venäläisten rajanylityksissä nähdä minkäänlaisia uhkakuvia, vaikka Putin on todennut ääneen vihollisikseen paitsi Ukrainan myös sitä tukevat länsimaat.
Wihonen jätti kirjallisen kysymyksen venäläisten rajanylityksistä. Hän tiedustelee, miten hallitus aikoo nopealla aikataululla yhdessä virkamiehistön kanssa rajoittaa venäläisten rajanylityksiä ja miten jokaisen venäläisen rajanylittäjät aiotaan tutkia, kun rajanylitysten määrät nousevat tuhansiin.
– Onko mahdollista, että rajanylittäjien joukossa on yksilöitä, jotka aiheuttavat vaaraa paitsi suomalaisille niin myös maassamme oleville ukrainalaisille, ja menevätkö hallituksen mielestä rajanylittäjien oikeudet aina suomalaisten oikeuksien ja turvallisuuden edelle?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vihollinen turistiviisumit liikekannallepano rajanylitykset ukrainalaiset hyökkäyssota Baltian maat sinisilmäisyys Jussi Wihonen Vladimir Putin Turvapaikanhakijat Suomi Turvallisuus Venäjä hallitus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Venäjällä osittainen liikekannallepano – hallituksen kyvyttömyys sulkea raja on uhka kansalliselle turvallisuudelle

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomalaisten kanta on selvä – itäraja kiinni

Itäraja kiinni, heti! Peltokangas, Junnila ja Meri moittivat hallituksen noloa selittelyä (video)

Purra: Venäläisten huvimatkat Suomeen estettävä kokonaan – mahdollista, jos tahtoa on

Marinin hallitus ei saanut aikaiseksi – tuhannet rynnistivät torppaamaan Venäjä-viisumeita kansalaisaloitteella

Purra ja Halla-aho: Enemmistö venäläisistä tukee edelleen hävityssotaa – kokoomuksesta väläytetään jopa turvapaikkaa venäläisille

Turistiviisumiasia saatiin kuntoon poliittisen paineen ansiosta – ”Perussuomalaiset olivat koko ajan oikeassa”

Halla-aho: Suomi on vitkutellut venäläisten viisumiasiassa – ”Hallituksen jatkuva aloitekyvyn puute huolestuttaa”

Purra moittii hallituksen hidastelua venäläisten turistiviisumien estämisessä: ”Kun ongelmat kohdataan, niitä ei haluta tunnistaa, sinisilmäisyys ja hyväuskoisuus ovat syvällä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








