

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Wihonen: Ymmärretäänkö räjähdysmäisesti nousevan polttoaineen hinnan vaikutukset yhteiskunnalle?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen räjähdysmäisesti kasvaneista polttoainekustannuksista, jotka uhkaavat aiheuttaa Suomelle taloudellisen katastrofin.
Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan ja läntisen maailman reaktiot talouspakotteineen ovat mullistaneet Suomen entisestään vaikeaa tilannetta energian ja talouden osalta. Vaikutukset ruuan, lannoitteiden, öljyn, energian ja muiden raaka-aineiden saatavuuteen ja hinnoitteluun ovat valtavia. Eikä tilanne ole hetkeen helpottamassa, pelkää kansanedustaja Jussi Wihonen.
Wihosen mukaan tilanne oli vaikea jo ennen Ukrainan sotaa:
– Polttoainehinnat huitelivat jo yli kahden euron litralta, ja nyt Ukrainan tilanteen jälkeen hinta on noussut entisestään ja tulee nousemaan vielä lisää. On väläytelty hinnan nousevan jopa yli kolmen euron litralta. Parin viime viikon aikana hinta on noussut sitä tahtia, ettei noususta puhuta yksittäisissä vaan kymmenissä prosenteissa.
Isku ei tapahdu vain bensatankeilla
Wihosen mukaan polttoaineen kallis hinta kirpaisee autoilevia kansalaisia ja varsinkin työssäkäyviä. Monella on pohdinnassa, mikä on se kipuraja, jota työssä käymisestä ollaan valmiita maksamaan. Varsinkin matalan tulotason kansalaisille taloudellinen isku on kova.
– Eikä isku tapahdu vain bensapumpuilla. Polttoaineen hinnan räjähdysmäinen kasvu tulee näkymään ruuan ja tavaroiden hinnoissa, kun alkutuotannossa ja kuljetuksissa kustannukset nousevat yhtä lailla.
– Maatiloilla kamppaillaan jo nyt selviytymistaistelua, kuljetusfirmat joutuvat jättämään reittejä väliin ja työkoneiden käyttökustannukset kasvavat. Peruselintarvikkeen elinkaarella kerrannaisvaikutus tulee olemaan valtava, ja lopulta kustannukset jäävät kansalaisten maksettaviksi, Wihonen sanoo.
Auttavatko verotulot, kun maatilat ja yritykset kaatuvat?
– Kyse ei ole siitä, että hupiajelu olisi nyt hieman kalliimpaa, vaan polttoaineen valtavat kustannukset tulevat vaikuttamaan koko yhteiskunnan toimivuuteen. Ruuan hinta kasvaa ja eläminen kallistuu, Wihonen toteaa.
– Maailmantilanteisiin ja markkinahintoihin emme voi suoraan vaikuttaa, mutta kun polttoaineen hinnasta suurin osa on veroa, niin voimme Suomessa omilla päätöksillämme vaikuttaa nykytilanteeseen. Erityisesti ammattimaisen toiminnan turvaamiseksi tarvitaan nyt helpotusta ja nopeita päätöksiä. Tällä menolla suunta on kohti katastrofia. Auttavatko valtion keräämät polttoaineveromiljoonat sitten enää?
Miten hallitus aikoo puuttua ongelmiin?
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo pikaisella aikataululla puuttua ongelmiin ja uhkakuviin, jotka ovat aiheutuneet polttoaineen räjähdysmäisestä hinnannoususta. Wihonen haluaa tietää myös, miten hallitus aikoo tukea esimerkiksi maatiloja, ammattikuljettajia, työssäkäyviä jne. selviytymään valtavista hinnannousuista.
Lisäksi Wihonen tiedustelee, ymmärretäänkö hallituksessa, että polttoaineen hinnannousu tulee näkymään lähes kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa eikä vain bensapumpuilla. Wihonen kysyy, millä toimilla hallitus aikoo alentaa polttoaineen kustannuksia erityisesti ammattimaisessa toiminnassa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- alkutuotanto maailmanmarkkinahinta Ukrainan sota polttoainekustannukset Venäjän hyökkäys lannoitteet polttoainehinnat työssäkäynnin hinta elintarvikkeet öljyn hinta maatilat ammattikuljettajat Kuljetusyritykset kuljetusala verotulot Venäjä-pakotteet Jussi Wihonen ruuan hinta kirjallinen kysymys Energian hinta Yritykset talous Energia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ukrainan sota kallistaa lähes kaikkea – reaalipalkkojen lasku yksi huoli globaalien ongelmien rinnalla

Dieselin ja bensan hinnat nousivat yli kipurajan – tästä ei selittämällä selviä

Energiakriisin juuret ovat syvemmällä kuin Ukrainassa – nollapäästötavoite kaiken taustalla

Tavio: Polttoaineiden arvonlisäveroa alennettava

Juvonen: Suomen seurattava Ruotsia – tukipaketti bensa- ja dieselveron laskuun tarvitaan heti
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








