

KUVAKAAPPAUS/TS
Yle kieltäytyy täsmentämästä, miten plagiointiprosenttiin on päästy – Yle-pomon selitys: ”Toimittaja on ne laskenut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari pyysi perjantaina Yleisradiolta nähtäväkseen selvityksen, josta ilmenevät Ylen jutussa esitetyt plagiointiväitteet koskien Huhtasaaren gradua. Yle kuitenkin kieltäytyi pyynnöstä. – Emme luovuta toimituksen ulkopuolelle aineistoa, jota ei ole julkaistu, Ylen tuottaja Pia Johansson sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren 15 vuotta sitten Jyväskylän yliopistolle tekemässä Pro Gradu –opinnäytetyössä ei ole kaikilta osin noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä. Kyseessä on siis tieteellisen käytännön loukkaus, muttei se ole luonteeltaan erityisen vakava.
Jyväskylän yliopisto päätyi tällaiseen tulokseen tehtyään keväällä esiselvityksen gradua koskevasta väitetystä plagioinnista. Esiselvityksessä ei kuitenkaan syntynyt epäilyä laajemmasta vilpistä, minkä vuoksi yliopisto lopetti asian käsittelyn yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen päätöksellä.
”Ei ole käytetty ulkopuolista tahoa”
Ylen keskiviikkona julkaisemassa jutussa kuitenkin väitetään, että gradussa olisi ”huomattavasti enemmän ja systemaattisemmin plagioitua tekstiä kuin mitä Jyväskylän yliopiston tarkastuksessa tuli ilmi.”
Ylen käyttämää termiä plagiointi ei ole mainittu Jyväskylän yliopiston rehtorin 16. huhtikuuta tekemässä päätöksessä.
Ylen jutun mukaan Huhtasaaren gradusta noin 30 prosenttia olisi kopioitu toisen opiskelijan tekemästä gradusta. Laskelma 30 prosentista perustuu jutun tehneen Ylen toimittajan havaintoihin.
– Siinä jutussa kerrotaan, miten toimittaja on tehnyt. Toimittaja on ne (prosentit) laskenut gradumateriaalista. Tässä ei ole käytetty ulkopuolista tahoa. Graduthan ovat julkisesti kaikkien saatavilla.
– Toimittajalla oli käytössään gradut sähköisessä muodossa. Lähteet on tunnistettu tavallisten nettihakujen perusteella. Graduja on vertailtu koneella ja käsin, Ylen tuottaja Pia Johansson sanoo.
Yle väittää myös löytäneensä lyhyempiä tekstikatkelmia, jotka on ”todennäköisesti kopioitu eri lähteistä” ilman viitteitä. Johanssonin mukaan tämäkin näkemys perustuu toimittajan omaan arvioon.
Vedättikö Yle professoreita?
Opetusministeriön asettama Tutkimuseettinen neuvottelukunta julkaisi vuonna 2002 ohjeistuksen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, jota sovelletaan ennen 1.3.2013 tapahtuneiden vilppiepäilyjen käsittelyssä. Ohjeistus määrittelee plagiarismin seuraavasti: ”Luvatonta lainaamista (plagiarism) on jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan.”
Ylen jutussa on haastateltu professorit Marita Mäkinen ja Veli-Matti Värri, jotka ovat jutun mukaan tutustuneet Laura Huhtasaaren ja erään toisen henkilön graduihin. Professorien mukaan ”plagiointia Huhtasaaren gradussa ei voi mitenkään kiistää.”
Sen sijaan Ylen jutusta ei käy suoraan ilmi, ovatko myös professorit sitä mieltä, että Huhtasaaren gradun sisällöstä 30 prosenttia olisi kopioitu yhdestä lähteestä. Tämä väite näyttää jäävän jutun kirjoittaneiden toimittajien käsityksen varaan.
Professorit eivät ole myöskään lukeneet läpi molempia graduja kokonaisuudessaan, vaan he ovat ainoastaan tutustuneet jutussa väitettyihin Huhtasaaren ja toisen graduntekijän tekstien yhteneväisyyksiin.
MOT-ohjelman tuottaja Hanna Takala avaa professorien osuutta jutunteossa:
– Professorit eivät ole laskeneet prosentteja, vaan he ovat antaneet asiantuntija-arvionsa Huhtasaaren ja Simpasen (toinen opiskelija) tekstien perusteella. Heiltä ei ole pyydetty arviota muista sitaateista tai lähteistä, joita Huhtasaaren gradussa on ollut, Takala sanoo.
Gradua koskeva selvitys pysyy tiukasti vain Ylen hallussa
Huhtasaari on itse myöntänyt, että hänen gradussaan on huolimattomuusvirheitä. Satakunnan Kansa -lehdelle keskiviikkona antamassaan haastattelussa Huhtasaari kuitenkin sanoi, että gradun ”syynääminen” tällä tavalla tuntuu ajojahdilta.
Perjantaina Huhtasaari pyysi saada nähtäväkseen selvityksen, josta ilmenisivät Ylen jutussa väitetyt epäselvyydet koskien hänen graduaan. Yle kuitenkin kieltäytyi pyynnöstä.
– Emme luovuta toimituksen ulkopuolelle aineistoa, jota ei ole julkaistu, Johansson sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaaren gradua käytettiin ”lokakuun yllätykseen” – lue täältä tarkasti ajoitetun gradukohun synty ja taustat

Huhtasaaren gradun plagiointisyytöksistä

Kasvatustieteen professori Saloviita Huhtasaaren gradusta: ”Huhtasaari näköjään teki, kuten neuvottiin”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








