

Yle-pomo Jääskeläinen esittää Ylen aseman kirjaamista perustuslakiin – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Ei missään tapauksessa!”
Oikeusprofessori Erkki Havansi ja kansanedustaja Jari Ronkainen torjuvat Ylen päätoimittajan esityksen. – Muutoksia pitää pystyä tekemään, eikä Yle voi olla erityisasemassa, Ronkainen sanoo. Myös Havansi pitää Jääskeläisen ehdotusta ylimitoitettuna.
Yleisradion päätoimittaja Atte Jääskeläinen pohtii Ylen asemaa ja tulevaisuutta uuden Journalisti-lehden haastattelussa. Jutussa esillä on myös Ylen nykyinen, verotukseen perustuva rahoitusmalli jossa on Jääskeläisen mukaan viilattavaa.
Hän ei kaipaa entistä lupamaksujärjestelmää. Sen sijaan Jääskeläinen toivoo, että Ylen asema vahvistettaisiin perustuslain tasolla.
– Voisi harkita, pitäisikö perustuslakiin kirjata, että Yleä koskevat lainmuutokset tulisi tehdä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä, Jääskeläinen sanoo.
Esityksestä voi halutessaan huomata epäluottamusta ja turhautumista parlamentaarisen työryhmän, eli niin sanotun Satosen työryhmän loppuraporttiin, jossa arvioitiin Ylen tehtävää ja rahoitusta tuleville vuosille. Työryhmä esitti viime vuonna suuria muutoksia esimerkiksi Ylen rahoitukseen, hallintoneuvoston asemaan ja ulkopuolisiin ohjelmaostoihin.
Ylen asemaa ei pidä valaa betoniin
Kansanedustaja, Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen (ps.) antaa täystyrmäyksen Yle-pomo Jääskeläisen esitykselle.
– Ei tällaista missään tapauksessa!
– Ylen asemaa ei pidä ”valaa betoniin” perustuslain tasolla. Järjestely tekisi entistä vaikeammaksi koskea millään tavalla Ylen toimintaan. Kuitenkin, koska maailma muuttuu koko ajan, meidän on pystyttävä tekemään jouhevasti muutoksia myös Ylen osalta, Ronkainen sanoo.
Jääskeläisen esitys johtaisi päinvastaiseen tilanteeseen, koska perustuslain muuttaminen on vaikeaa. Perustuslakia koskeva muutos hyväksytään ensin eduskuntakäsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä, minkä jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Jotta perustuslain muutos tulisi voimaan, seuraavissa vaaleissa valitun eduskunnan pitäisi vielä hyväksyä muutos kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.
Perustuslakia voidaan muuttaa myös yhdellä eduskuntakokoonpanolla. Se tosin edellyttää, että muutosesitys ensin julistetaan kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan kannatuksella.
Esityksessä ei ole tolkkua
Suomen perustuslaissa säädetään lähinnä Suomen valtiojärjestyksestä sekä kansalaisten perusoikeuksista, eikä perustuslaissa ole mainintaa muistakaan valtion omistamista tai rahoittamista yhtiöistä.
– Olisiko sitten seuraavaksi edessä keskustelu Postin tai Alkon asemasta? Ei liene kuitenkaan tarpeellista, että perustuslaissa turvataan kansalaisille esimerkiksi vapaus ostaa alkoholia valtion omistamasta monopoliyhtiöstä, Ronkainen sanoo.
”Monen mielestä nykyisenkaltainen Yle on liian suuri organisaatio, joten tältäkin osin muutoksen tarvetta on voitava arvioida jatkossa.”
Hän näkee, että Jääskeläisen esityksen taustalla on osin epätietoisuuden aiheuttamaa pelkoa Ylen aseman turvaamisesta.
– Ylellä on varmasti oma tehtävänsä, mutta mielestäni Satosen ryhmässä on tehty hyvää työtä ja myös arvioitu kriittisesti Ylen asemaa. Monen mielestä nykyisenkaltainen Yle on liian suuri organisaatio, joten tältäkin osin muutoksen tarvetta on voitava arvioida jatkossa.
”Jääskeläisen esitys on ylevästi muotoiltu, mutta se käytännössä tarkoittaisi vain sitä, että Ylessä olisi mahdollista toimia vapaasti ja että rahoitus olisi aina turvattu.”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä tuskin löytyy kannatusta Jääskeläisen esitykselle. Ronkainen arvelee, että tuskin laajemmin muistakaan puolueista.
– En usko, että tällaista missään pidetään kovin tolkullisena. Jääskeläisen esitys on ylevästi muotoiltu, mutta se käytännössä tarkoittaisi vain sitä, että Ylessä olisi mahdollista toimia vapaasti ja että rahoitus olisi aina turvattu.
Epärealistinen esitys
Oikeustieteen professori, Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Erkki Havansi (ps.) on Ronkaisen kanssa samaa mieltä. Havansi näkee Jääskeläisen esityksen ylimitoitettuna.
– Esitys on myös epärealistinen, kun ottaa huomioon kuinka vaikeaa perustuslain muuttaminen on. Epäilen, olisiko edes mahdollista saada eduskunnassa tarvittava enemmistö sille, että tällainen esitys voisi tulla käsittelyyn.
– Perustuslaki on niin korkean tason asia. Yle kuitenkin on vain virasto, informaatio-organisaatio, joten ei liene tarpeellista säätää Ylen asemasta perustuslain tasolla. Mitä lisäarvoa sellaisesta olisi? Havansi kysyy.
”Hakematta tulee mieleen tapaus Juha Sipilä ja esillä olleet, Ylen johtoon kohdistuneet painostusoperaatiot. Tähän voi liittyä myös Suomen heikentynyt asema sananvapauden mallimaana.”
Hän arvioi, että esitys on osin seurausta viimeaikaisista Yle-kohuista.
– Hakematta tulee mieleen tapaus Juha Sipilä ja esillä olleet, Ylen johtoon kohdistuneet painostusoperaatiot. Tähän voi liittyä myös Suomen heikentynyt asema sananvapauden mallimaana, Havansi arvioi.
Suomi putosi äskettäin Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla Norjan ja Ruotsin jälkeen sijalle kolme. Kyseinen lista ilmestyy vuosittain, ja Suomi on useina aiempina vuosina ollut listan kärjessä.
Erikoinen järjestely Euroopan mittakaavassa
Havansi arvioi vielä, että Jääskeläisen esitys on Euroopan mittakaavassa melko erikoinen.
– Lieneekö muissa Euroopan valtioissa järjestelyä, että kansallisesta yleisradioyhtiöstä säädettäisiin näin korkealla tasolla?
Vertailukohtaa voi hakea Ison-Britannian yleisradioyhtiöstä BBC:stä. BBC:n toimintaa säädellään kuninkaallisella lupakirjalla ja valtiovallan ja yhtiön välisellä sopimuksella. Kuninkaallinen lupakirja on aina määräaikainen ja se uusitaan kymmenen vuoden välein. BBC:n toiminnasta säädetään tavallisen lain tasolla, joten periaatteessa yhtiön toimintaan on mahdollista aina tehdä muutoksia.
Huomattavaa on myös, ettei Isossa-Britanniassa ole perustuslakia, vaan kaikkia kuningaskunnan lakeja voidaan muuttaa parlamentin enemmistöpäätöksillä.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa ja Hakkarainen: Ylen poliittinen riippumattomuus varmistettava – ”Ihmisten ajattelun ja mielipiteiden ohjailu on turhaa”

Luottamus Ylen riippumattomuuteen ja luotettavuuteen notkahti – ”Vääristelee tietoja ja pimittää rahankäyttöä”

Hakkaraisen tiukka linjaus Ylestä: ”100-150 miljoonaa budjetista pois, ruotsinkielistä ohjelmistoa karsittava, monikulttuurisuuden tukeminen poistettava Yle-laista”

Ronkainen oikaisee Ylen A-teemassa esitettyä väitettä: ”Väite on törkeä ja täysin perätön”

STT ryhtyi Ylen vahtikoiraksi: Epäili helsinkiläisopettajaa vihapuheesta – päätoimittaja: ”Nyt lopetetaan tämä puhelu”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








