

KUVAKAAPPAUS/YLE
Ylen presidenttitentissä Stubbilta ja Haavistolta löysää maahanmuuttopuhetta, Urpilainen vaati globaalia vastuunkantoa – Halla-aho: ”Ihmisten vastaanottaminen ei ratkaise ongelmia”
Suomi on sulkenut kaikki rajanylityspisteet itärajalla vastauksena Venäjän viimeaikaiseen hybriditoimintaan, eikä rajavyöhykkeellä voi tällä hetkellä myöskään jättää turvapaikkahakemuksia. Ylen järjestämässä presidenttiehdokkaiden vaalikeskustelussa perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho huomautti, että Suomen ei olekaan syytä poistaa itseltään mitään työkaluja reagoidakseen Venäjän toimintaan. Europarlamentissa aikoinaan vaikuttanut Halla-aho myös moitti EU:n uutta maahanmuuttolakien uudistuspakettia, joka ei tarjoa riittäviä ratkaisuja.
Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon mukaan itärajan sulkeminen kaikelta liikenteeltä tarkoituksena estää turvapaikanhakijoiksi tekeytyvien tulijoiden saapuminen Suomeen on kuitenkin sangen raskas toimi vastauksena Venäjän hybriditoimintaan.
Halla-ahon mukaan Suomessa olisi syytä tarkistaa kansallista lainsäädäntöä sekä olemassa olevan lainsäädännön tulkintaa. Halla-aho katsoo, että itäraja voitaisiin muuten pitää auki, mutta turvapaikanhakua pitäisi kuitenkin voida tehokkaasti rajoittaa.
– Tällä hetkellä tulkinta kansainvälisistä laeista ja EU-laista on se, että edes tässä tilanteessa me emme voisi evätä maahanpääsyä turvapaikanhakijoilta ja kieltäytyä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia. Kuitenkin samaan aikaan esimerkiksi Puola ja Viro – jotka ovat saman kansainvälisen lain piirissä – pystyvät toimimaan näin, Halla-aho sanoi eilen Ylen järjestämässä presidenttiehdokkaiden vaalikeskustelussa.
– Eivät nämä ihmiset kärsi mitään hätää Venäjällä, eivätkä he ole pakolaisia kansainvälisten sopimusten tarkoittamassa merkityksessä. He vain käyttävät turvapaikanhakua keinona päästä sisään maahan. Järjestelmää siis käytetään hyväksi, ja siihen olisi pystyttävä reagoimaan tilanteen edellyttämällä tavalla, eli pitäisi käännyttää tulijat takaisin rajalla.
Taakanjako EU-maiden välillä ei toimi
Euroopan unionissa hyväksyttiin äskettäin maahanmuuttolakien uudistuspaketti, jonka tarkoituksena on sekä ratkaista siirtolaisongelmaa että hillitä Eurooppaan kohdistuvaa kohdistuvaa siirtolaispainetta. Pyrkimyksenä on samalla nopeuttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännyttämistä.
EU-maahanmuuttopaketti sisältää mekanismin taakanjaosta EU-maiden välillä. Halla-aho kuitenkin huomautti, että taakanjako jäsenmaasta toiseen ei tosiasiassa toimi, koska Eurooppaan tulijat nirsoilevat siinä, mihin EU-maahan he haluavat mennä.
– Vaikka heidät sijoitettaisiin johonkin maahan, he poistuvat sieltä omatoimisesti heti kun voivat niihin maihin, jotka ovat heidän todellisia kohteitaan, kuten Saksa, Ruotsi ja myös Suomi. Tästä syystä mikään taakanjakomekanismi ei tule onnistumaan EU:ssa, Halla-aho sanoi, ja mainitsi keskeiseksi ongelmaksi sen, että kielteisten oleskelulupapäätöksen saaneiden poistaminen EU-alueelta on edelleen hankalaa.
Ylen presidenttitentissä kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden Pekka Haavisto olivat selvästi eri linjoilla.
Haavisto alkoi puhua köyhyydestä ja ilmastonmuutoksesta ja sanoi näkevänsä EU:n toimet ”tehottomina”.
– Ihmiset jättävät kotinsa ihmisoikeusloukkauksien vuoksi, köyhyyden vuoksi tai ympäristön muutosten vuoksi. Välimeren yli tulijoiden joukossa on näitä ihmisiä, Haavisto moraalipauhasi.
Turvapaikkajärjestelmää käytetään väärin
Stubbin mukaan EU:n maahanmuuttopaketti on hyvä kokonaisuus muun muassa tasa-arvomekanismin vuoksi.
– Jos me olisimme italialaisia ja katsoisimme pakolaistulvaa, miten me reagoisimme siihen. Nyt on otettu askel oikeaan suuntaan, Stubb sanoi ja mainitsi olevansa samaa mieltä vihreiden Haaviston kanssa siitä, että kyse on ”juurisyistä”.
– Ei ihminen lähde kotimaastaan ”tosta vaan” vaan pakonomaisesti, jolloin meidän on puututtava juurisyihin. Afrikan väestömäärä kasvaa tällä vuosisdadalla neljään miljardiin, Stubb lausui.
Kd:n presidenttiehdokas Sari Essayah toi Halla-ahon jälkeen mukaan keskusteluun realismia. Essayah huomautti, että turvapaikkamekanismia ei ole luotu väyläksi paremman elintason hakemiseen maasta toiseen tai mantereelta toiseen.
– Ongelmana on nyt se, että turvapaikkamekanismin kautta haetaan parempaa elämää ja työpaikkoja, vaikka järjestelmää ei ole siihen luotu käytettäväksi, vaan niiden ihmisten hyväksi, jotka oikeasti pakenevat sotaa ja vainoa. Yleinen maahanmuuttokeskustelu nyt sekoitetaan turvapaikan hakemiseen, Essayah moitti Haavistoa ja Stubbia.
Suomella ei ole kykyä ratkaista Afrikan juurisyitä
Sdp:n presidenttiehdokas, EU:n Afrikka-komissaari Jutta Urpilainen pitää EU:n maahanmuuttopakettia ”historiallisena ratkaisuna”.
Urpilaisen mukaan EU:n sisällä pitää paitsi harjoittaa tulijoiden taakanjakoa, myös puuttua ”juurisyihin”, kuten parantaa elinolosuhteita Afrikassa.
– Haluaisin että kantaisimme enemmän vastuuta globaalista etelästä, erityisesti Afrikasta, missä on paljon nuoria ja alhainen elintaso, Urpilainen sanoi.
Halla-aho sanoi pitävänsä juurisyihin puuttumista populismina ja toi jälleen keskusteluun realismia.
– Juurisyiden mittaluokka on sellainen, että me emme niitä pysty ratkaisemaan. Afrikassa väkeä liikuttaa väestön kasvu, joka samalla ylläpitää köyhyyttä ja yhteiskuntien ongelmia.
– Jos Afrikan väkiluku kasvaa vuosittain 20 miljoonalla ja pelkästään miljoona tulijaa riittää saamaan Euroopan sekaisin poliittisesti, kaikki kyllä näkevät, että ihmisten vastaanottaminen ei ole ratkaisu ongelmaan. Sekään ei auta, että luotaisiin uusia laillisia tapoja saapua Eurooppaan, esimerkiksi töiden kautta, koska ei täällä ole sellaisia sisäänheittotyöaloja, jotka työllistäisivät ihmisiä, joilta puuttuvat täällä tarvittavat valmiudet, Halla-aho sanoi.
Kehitysapu ei ole valtion ydintehtävä
Halla-aho huomautti myös, että kansallisesti kehitysapumenoista leikkaaminen tässä taloustilanteessa on perusteltua, koska kyse ei ole valtion ydintoiminnasta, verrattuna esimerkiksi turvallisuusmenoihin, jotka ovat osa valtion keskeisiä tehtäviä.
– Jos jostain on leikattava, sitten on leikattava vähemmän tärkeistä menoista. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että rahaa voidaan käyttää kustannustehokkaammin. Ennen kaikkea me (perussuomalaiset) kannatamme sitä, että se raha, jota nyt käytetään tänne tulleiden sosiaaliturvamenoihin käytettäisiin siellä, missä suurin osa maailman pakolaisista joka tapauksessa jo on, eli pakolaisleireillä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansallinen lainsäädäntö EU:n maahanmuuttopolitiikka juurisyyt hybridioperaatio itäraja valtion ydintehtävät pakolaisleirit vaalitentti turvapaikkajärjestelmä Presidentinvaalit Eurooppa Sari Essayah Afrikka Pekka Haavisto Alexander Stubb Suomi Sosiaaliturva Jutta Urpilainen Venäjä Jussi Halla-aho kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ristiriitainen vastaanotto – EU viimein sopuun pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta

Kevään EU-vaaleissa muhii jättiyllätys – maahanmuuttokriittisyys nousussa kautta Euroopan

Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Turvapaikan myöntäminen turvapaikanhakijalle ei ole ihmisoikeus

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi – ”Lähden siitä, että Suomi on suomalaisten turvapaikka pahassa maailmassa”

Presidenttiehdokas Halla-aho: Jos me Suomessa teemme kaiken samoin kuin Ruotsissa, myös lopputulos tulee olemaan samanlainen

”Vihervasemmiston poliittinen momentum on hukassa, Haaviston kiri lopussa, ehdokas väsähtänyt” – Luukkanen arvioi Stubbin ja Halla-ahon nousevan toiselle kierrokselle

Demarit pieksevät Ruotsissa itseään luokkatietoisuuden puutteesta – uuden puolueohjelman keskiössä ruotsidemokraattien pelko

Jimmie Åkesson valoi uskoa ruotsalaisiin: ”Maan suunta on kääntynyt”

Norjan Supo: Venäjältä tulleiden turvapaikanhakijoiden joukossa on ollut vakoilijoita
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








