
Ylen A-studio 22.4.2025. Vasemmalla Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus, keskellä STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. / YLE AREENA
Yrittäjien pääekonomistilta vahvaa tukea veroalelle – yhteisövero ja ansiotulovero ovat kasvun pahimmat haitat
Tiistai-illan A-studio kutsui kaksi hyvin erilaista ekonomistia ennakoimaan hallituksen puoliväliriihtä. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus antoi vahvaa tukea hallituksen julkisessa tiedossa oleville verolinjauksille.
Riihestä tihkuneiden tietojen mukaan hallitus kaavailee sekä yhteisö- että ansiotuloverojen laskemista.
Brotheruksen mukaan veropäätökset kannattaa tehdä, vaikka elämme keskellä epävarmuuden aikaa.
– Meillä on käsillä lyhyen aikavälin epävarmuus. On hyvä huomata, että kun nyt tehdään päätöksiä, ne eivät astuisi voimaan tänä vuonna, vaan todennäköisesti vuoden 2026 tai 2027 alusta. Ja silloin sitten tämän lyhytaikaisen epävarmuuden toivottavasti hellittäessä nämä veropäätökset ja muut kasvutoimet sitten auttavat tukemaan taloutta ja parempaa kasvua.
Yhteisövero ja ansiotulovero pahimmat kasvun haitat
Brotherus kertoo yrittäjien kannattavan sekä yhteisö- että ansiotuloverojen laskemista.
– Yrittäjät nostavat kyselyissä esiin juuri nämä kaksi eniten kasvua haittaavina tekijöinä. Ja taloustutkimuksen mukaan juuri näillä kahdella verolla on kasvuun negatiivinen vaikutus.
– Toki se riippuu siitä, että millä ne rahoitetaan. Jos yritysten verotusta madalletaan ja samalla vaikkapa yritystukia leikataan ja katetaan veroale sillä – mikä on Suomen Yrittäjien esitys – niin ei varmasti löydy ekonomistia, joka sanoisi, että se ei olisi positiivista talouskasvulle ja tasapuoliselle kilpailulle.
– Ja sama juttu täällä ansiotuloverojen puolella. Siitä on valtiovarainministeriön kansliapäällikkö ja myös talouspoliittisen arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänenkin todennut, että siitä löytyy vahvinta taloustieteellistä näyttöä, että nimenomaan näiden ylimpien marginaaliveroasteiden laskeminen on hyödyllistä. Ajan kanssa se voisi maksaa itsensä takaisin jopa kokonaan.
Suomessa jo varsin maltillisillakin tuloilla nousee marginaaliveroaste hyvin korkealle. Ylimmissä tuloluokissa marginaaliveroaste on melkein kuusikymmentä prosenttia. Jos tätä nyt laskettaisiin 52: teen, se olisi Brothruksen mukaan sama taso, joka nyt on Ruotsissa.
– Toki Ruotsissa tällä heidän valtiovarainministeriönsä puhuvat, että siellä olisi tarvetta laskea sitä 52:sta vielä alaspäin. Ehkä Suomi tulee tässä pikkuisen sitten Ruotsia jäljessä.
Alempi yhteisövero hyödyttää pieniä yrityksiä
Kysymykseen yhteisöveroalennuksesta otti Brotherus esiin tutkimustietoa.
– Yhteisöveron alennuksen vaikutukset voi jakaa kolmeen luokkaan. Yksi vaikutus on se, että miten isot monikansalliset yhtiöt näyttävät tulostansa. Heillä on kykyä näyttää tulosta, vaikka heti ensimmäisenä vuotena enemmän Suomessa, jos Suomessa veroaste on edullisempi kuin joissain muissa maissa. Se on tällaista niin sanottua verokilpailua ja siitä ei tarvitse tykätä, mutta siinä kisassa silti ollaan globaalisti mukana.
– Toinen vaikutus tulee sitten siitä mitä Suomessa on Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tutkinut. Eli mitä vaikutusta tällä yhteisöveron alennuksella oli silloin, kun se tehtiin vuosina 2012-2014. Silloin tutkittiin pieniä yrityksiä ja huomattiin, että nimenomaan pienet yritykset lisäävät käyttömenojansa ja heidän liikevaihtonsa kasvaa. Investointeja sieltä tutkimuksen mukaan ei juuri tullut, mutta se on ehkä ihan ymmärrettävää, kun tutkittiin alle yhden miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä. Jos on vaikka palveluyrittäjä ja sitten yhteisövero laskee muutaman prosenttiyksikön, niin siitä voi jäädä muutama tuhat euroa vuodessa enemmän käyttöön. Ja tutkimusten mukaan nämä pienet, varsinkin uudet yritykset, laittaa sen rahan sitten muihin menoihin, vaikka markkinointiin ja myyntiin ja se sitten kasvattaa toimintaa.
– Kolmas vaikutus yhteisöverosta tulee sitten investoinneista ja se ei tule varmasti ensimmäisenä vuotena. Eli jos nyt tulee yhtäkkiä tällainen yhteisöveron alennus, niin eiväthän yritykset ole valmistautuneita siihen. Ei siellä ole heti luvitettuja ja valmiita projekteja, vaan sitten käynnistyy pohdinta ja se voi viedä useammankin vuoden. Se ei välttämättä tule tämän hallituskauden aikana, vaan vasta seuraavan ja seuraavien hallituskausien aikana.
Brotheruksen lisäksi A-studiossa vieraili myös STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, joka ei pitänyt tuloveroalennusta toivottavana.
Vasemmalla veroja mieluummin kiristettäisiin
Lainàn teesit olivat päinvastaisia Brotheruksen esittämiin nähden. Lainàn mukaan veronkevennyksille on vaikea nähdä perusteita tässä tilanteessa.
– Ennemminkin pitäisi pyrkiä lisäämään yritysten osallistumista ja yhteisöveron nostaminen olisi perustellumpaa kuin sen laskeminen. Ja sitten täytyy muistaa, että viime vuosikymmenellä ja 2010-luvulla me laskettiin jo yhteisöveroa 26 prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin ja tämä oli nimenomaan surkea talouskasvun vuosikymmen.
Lainà toimi vasemmistoliiton hallitusneuvottelijana Rinteen hallitusta muodostettaessa 2019. Hän kohahdutti taannoin kulmia latomalla tiskiin 8 miljardin veronkiristyslistan.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa
Hallituksen kasvuriihi valmistuu mahdollisesti jo tänään – ennakkotietojen mukaan tiedossa on helpotusta veroihin ja leikkauksia kehitysapuun
Ay-ekonomistin mukaan yhteisöveron alentamisella ei olisi kasvuvaikutuksia, mutta asia on päinvastoin – kun Suomi viimeksi alensi yhteisöveroa, verokertymä lähti kasvuun
Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
Huopaiselta: Keveämmillä veroilla saadaan tukevampaa talouskasvua
Kasvuriihi käyntiin – hallitus kokoontuu rakentamaan kasvupakettia, jonka avulla Suomen laahaavaan talouteen saataisiin vihdoinkin vauhtia
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








