

Pääosin nuorista miehistä koostuva joukko odottaa pääsyä Eurooppaan. / LEHTIKUVA
Afgaanit istuvat rajalla – puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista ja kannattavat raja-aidan rakentamista
Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on esitetty jo kolmen viikon ajan erikoista näytelmää, kun kolmisenkymmentä laitonta maahantuloa yrittänyttä afganistanilaista istuu raja-alueella puolalaisten ja valkovenäläisten rajavartijoiden muodostamien ihmismuurien välissä. Tilanne ei ole saanut puolalaisten mieliä heltymään siirtolaisten hädälle, vaan lähes puolet puolalaisista kannattaa aidan rakentamista rajan suojaksi.
Puola aikoo rakentaa raja-aidan Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen. Mailla on noin 400 kilometriä yhteistä maarajaa, josta 150 kilometriä on jo katettu piikkilangalla, kertoo BBC. Rajalla on 900 sotilasta rajavartijoiden apuna rakentamassa esteitä.
Hallituksen ilmoituksen mukaan lähes kaksi tuhatta siirtolaista on yrittänyt päästä Valko-Venäjältä Puolaan elokuun aikana. Näistä 1175 on pikakäännytetty ja 760 otettu vastaanottokeskuksiin.
Pattitilanne rajalla
Usnarz Górnyn pikkukylän lähellä Puolan koillisrajalla 32 afganistanilaista on ollut jumissa puolalaisten ja valkovenäläisten rajavartijoiden välissä jo kolmen viikon ajan. Puolalaiset rajavartijat eivät päästä heitä Puolaan ja valkovenäläiset rajavartijat yrittävät estää heitä palaamassa Valko-Venäjälle. Sään kylmeneminen ja sateet ovat pahentaneet rajalle leiriytyneiden siirtolaisten tilannetta, kertoo puolalaislehti.
Tilanteen jatkuttua kaksi viikkoa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti, että Puolan ja Latvian – jossa on vastaavanlainen tilanne – on autettava ulkorajalleen jääneitä ihmisiä. EIT:n mukaan jumissa oleville ihmisille on toimitettava ruokaa, vettä, vaatteita, terveydenhoitoa ja telttoja. Näin on myös tehty.
EIT ei kuitenkaan määrännyt, että maiden pitäisi päästää rajalla olevat siirtolaiset rajan yli turvapaikanhakijoina, joten pattitilanne jatkuu. Puolan rajavartiosto julkaisi äskettäin Twitterissä videon, jossa rajalla telttailevat afganistanilaiset saavat lämmintä ruokaa valkovenäläisiltä rajavartijoilta.
Grupa cudzoziemców koczująca po białoruskiej stronie granicy 🇧🇾ostatni posiłek dziś, dostała o godz. 19.20. Posiłki i napoje dostarczane są regularnie cudzoziemcom przez stronę białoruską.#zgranicy pic.twitter.com/vs4PldyBJC
— Straż Graniczna (@Straz_Graniczna) August 27, 2021
Puolalaiset vastustavat pakolaisten ottamista
Äskettäin toteutetussa mielipidekyselyssä 55 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Puolan ei pidä ottaa vastaan siirtolaisia ja pakolaisia, kertoo nettilehti Notes from Poland. Raja-aidan rakentamista Valko-Venäjän vastaiselle rajalle kannatti 47 prosenttia vastanneista.
Ennen tämän kertaisen pakolaiskriisin alkamista puolalaisten suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen oli huomattavasti myönteisempää. Tämä siitäkin huolimatta, että Puolaan on viime vuosina suuntautunut ennen näkemättömän suuri siirtolaisaalto pääasiassa Ukrainasta. Pelkästään vuonna 2019 Puola myönsi oleskeluluvan 600 000 ukrainalaiselle.
Raja-aita saa kannatusta myös Liettuassa
Joka kolmas liettualainen kannattaa raja-aidan rakentamista laittomien rajanylitysten lopettamiseksi, kertoo Liettuan yleisradio. Liettuan hallitus onkin jo käynnistänyt raja-aidan rakennustyöt, joihin on varattu 152 miljoonaa euroa.
Muita liettualaisten kannattamia toimenpiteitä olivat Irakin painostaminen lopettamaan lennot Minskiin, vapaaehtoisen kotiinpaluun korvaukset siirtolaisille ja siirtolaisten lähettäminen edelleen muihin EU-maihin. Vain kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Liettuan on otettava pakolaiset vastaan ja laadittava suunnitelma heidän kotouttamisekseen.
Turvapaikkapolitiikka yhä levällään
Euroopan komissio suhtautuu nyt paljon ymmärtäväisemmin rajavalvonnan lisäämiseen kuin vielä muutama vuosi sitten. Kuten Suomen Uutiset äskettäin kertoi, EU suorastaan kehuu raja-aitoja rakentavia reunavaltioitaan, siinä missä Unkari sai edellisen turvapaikanhakijakriisin aikana samasta toiminnasta pelkkiä moitteita.
Jopa Yle myöntää, että EU:n turvapaikkapolitiikka on yhä aivan levällään, vaikka kuusi vuotta on kulunut ja lukuisia neuvotteluja on käyty. Ulkorajavalvonnan vahvistaminen raja-aitoja rakentamalla on ainoa käytännön toimenpide, jolla laittomia maahantuloja on pyritty suitsimaan.
EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta käydään neuvotteluja koko ajan. Ylen mukaan Suomi suhtautuu nihkeästi Euroopan komission ehdotukseen nopeutetusta käsittelystä. Nopeutetussa käsittelyssä turvapaikanhakija olisi sijoitettuna vastaanottokeskukseen lähelle ulkorajaa, eikä hän saisi liikkua vapaasti.
Huhtasaari: Rajakäännytykset käyttöön pikaisesti
Nopeutettua käsittelyä sovellettaisiin tietyistä lähtömaista tuleviin turvapaikanhakijoihin, ja se kestäisi korkeintaan 12 viikkoa. Suomen sisäministeriön neuvotteleva virkamies Katri Niskanen on Ylen mukaan huolestunut siitä, että ”hakija leimataan palautettavaksi jo etukäteen”.
Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari on aivan toista mieltä. Huhtasaari jätti viime viikolla Euroopan neuvoston vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän esittää rajakäännytysten käyttöönottoa kaikilla Euroopan unionin ulkorajoilla ja fyysisten rajaesteiden vahvistamista laittoman maahanmuuton torjumiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- nopeutettu käsittely rajakäännytykset Katri Niskanen ulkorajavalvonta raja-aita Liettua pikakäännytykset Valko-Venäjä pakolaisvyöry afganistanilaiset Irak Puola Turvapaikanhakijat Afganistan Laura Huhtasaari
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liettuan sisäministeriö: Valko-Venäjän viranomaiset työnsivät siirtolaisia Liettuaan ja astuivat itsekin Liettuan puolelle

Komissio kehuu nyt rajamuureja rakentavia reunavaltioitaan – Unkari sai aikanaan samasta toiminnasta roimat torut

Huhtasaari: Laittomaan maahanmuuttoon vastattava rajakäännytyksillä ja rajaesteillä

Valko-Venäjä myy pakettimatkoja turvapaikanhakijoille Liettuaan – lähdöt suoraan Lähi-idästä

Purra: Turvapaikkajärjestelmä toimii oudosti – ”Maahan tuodaan sotilaiden turvaamana Suomesta turvapaikan saaneita ihmisiä, ovat lähteneet Afganistaniin lomailemaan”

Karkotetut afgaanirikolliset palasivat evakuointilennolla Ruotsiin – saavat jäädä maahan ja voivat hakea turvapaikkaa

Massavaellukset ovat ennenkin kaataneet valtakuntia – EU:n maahanmuuttopolitiikalle ei ole nähtävissä ratkaisua

Latvian sisäministeri: EU:n on suojattava ulkorajansa ja estettävä jokainen laiton rajanylitys

Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








