

Annoin Nyt-liitteen, se vei koko käden – feminismille syvään kumartava HS joutui naisvihasyytösten kohteeksi
Helsingin Sanomat kirjoitti sunnuntaina analyysin hallituksen alkutaipaleesta. Pääministeri Sanna Marin kuvattiin jutussa toisaalta ”supersankariksi” ja toisaalta ”kuilun partaalla horjuvaksi pääministeriksi”. Arvio kirvoitti somessa kirpeitä kommentteja, joka eskaloitui syytöksiin Hesarin naisvihamielisyydestä. Ja kun toinen Helsingin Sanomien toimittaja kehtasi yrittää puolustella kollegansa kirjoitusta, misogyniasyytöksiin lisättiin raskauttavana tekijänä ableismi. Tuloksena oli eriskummallinen someketju, josta voimme oppia lähinnä sitä, kuinka vaikeaksi keskustelu menee, jos sitä käydään överiksi vedetyn feminismin ehdoilla.
Takavuosien rokkistaran Aki Sirkesalon hittibiisissä lauletaan: ”Annoin pikkusormen, se vei koko käden”. Kappale on erinomaisessa synkronissa Helsingin Sanomien pitkäaikaisen kehityksen kanssa. Suomalaisen journalismin entinen lippulaiva on pikku hiljaa taantunut kaikkein vimmaisempien helsinkiläispolitiikkojen äänitorveksi. Vanha kunnon journalismi on hiljalleen saanut väistyä feminististen teemojen ja naispuffien alta. Murskaavassa levikkikriisissä sinnittelevä lehti tietenkin yrittää repiä lukijoita sieltä, mistä pystyy, mutta valitettavasti valinnoilla on seurauksensa.
Helsingin Sanomien poliitikan toimituksen esimies Jussi Pullinen kirjoitti uudesta hallituksesta analyysin otsikolla ”Maailmassa on kaksi Sanna Marinia – yksi supersankari ja yksi kuilun partaalla horjuva pääministeri”. Kirjoitus herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Eräs Twitter-kommentoija äityi syyttämään Pullista siitä, että ”näin luodaan ’näyttämiseen’ perustuva tarina ja mielikuva hallituksesta, joka horjuu kohti kuilua”. Tästä keskustelu siirtyi sujuvasti misogyniasyytöksiin: Helsingin Sanomien artikkelia pidettiin naisvihamielisenä. Syytös ei ole nykyisen keskusteluilmapiirin vallitessa aivan vähäinen.
Tässä vaiheessa kehään astuu Helsingin Sanomien uutispäällikkö, Nyt-liitteen pomomies Tuomas Peltomäki, joka huomauttaa somekommentoijille, että hänen mielestään Pullinen on kaikkea muuta kuin misogynisti.
– Jos tosta jutusta ihmisen aivot loikkaa siihen päätelmään että kirjoittaja on naisvihaaja niin sit on kyl aivoissa jotain vialla, Peltomäki kirjoittaa.
Jos tosta jutusta ihmisen aivot loikkaa siihen päätelmään että kirjoittaja on naisvihaaja niin sit on kyl aivoissa jotain vialla.
— Tuomas Peltomäki (@tuomaspeltomaki) January 27, 2020
Peltomäen viaton kommentti tulkittiin kirjaimellisesti feminististen teorioiden läpi, ja someraivo on valmis. Hesarin toimittaja on somekommentoijien mielestä ”ableisti”. Ableismi tarkoittaa käsitystä siitä, että vammattomuus on normaalia. Eli kirjoittaessaan, että Jussi Pullista naisvihaajaksi luulevien ihmisten aivoissa on jotain vialla Peltomäki syyllistyy olettamaan, että normaalisti ajattelevat aivot olisivat normi. Tai jotain.
Annetaan somen ableismiasiantuntijoiden kertoa itse:
– Ableismi argumentin korvikkeena onkin oikein toimiva ratkaisu, sanoo yksi kommentoijista, ilmeisesti tavoitellen sarkasmia.
– Kommenttisi oli asiaton ja ableistinen, toinen kommentoija vahvistaa. Voisit keskustella asiallisesti ja vaikka pyytää anteeksi virheitäsi.
Tuomas Peltomäki yrittää puolustautua:
– Ei se minusta ollut asiaton. Pulliselle kommentointi oli asiatonta ja aivan syytäkin jonkun puolustaa. Ableismiin vetoaminen on tässä yhteydessä ns herruustekniikka, jonka siirrän roskiin, Peltomäki kirjoittaa.
Oikeudenmukaisuuden puolesta ableismia vastaan taistelijat eivät kuitenkaan anna periksi:
– Sinä syyllistyit ableismiin eikä siitä huomauttaminen ole mikään ”herruustekniikka”. Voisit perua pahat puheesi.
Syytösten kohteeksi joutunut Peltomäki jatkaa ableismikeskustelua syyttäjiensä kanssa:
– Ableismiin vetoaminen argumentoinnin mitätöimiseksi ilman että on joku yhteinen konsensus siitä on herruus/alistamistekniikka, joka pyrkii sivuuttamaan itse asian. Naisvihasta syyttäminen on asiatonta jos siitä ei ole evidenssiä, Peltomäki vetoaa.
Syyttäjät pysyvät kuitenkin tiukkoina. Peltomäki on syyllistynyt ableismiin.
– Sulla ei ollut mitään argumenttia siinä, minkä vois ableismilla mitätöidä? Se oli pelkkää ableismia.
Peltomäki puolestaan syyttää ableismista syyttäjiä hänen sanomistensa ”invaliditoimisesta”. Ilmeisesti hän ei tajua, miten riskialtista invalidi-sanan käyttäminen tässä yhteydessä on; sehän saattaisi johtaan uusiin ableismisyytöksiin. Eikä ”herruus”-sanan käyttökään aivan riskitöntä ole.
– Mun pointti oli ja on sama, eli että väärin syytelty ja väärin lällätelty, ja ableismin heittelyllä pyritään hiljentämään ja invaliditoimaan tää varsinainen sanottava. Se on raukkamaista ja tyhmää, Peltomäki kirjoittaa.
– Millä tavalla tuo kommenttisi sitten ei ollut ableistinen? Mielestäni tässä ei sinua lukuunottomatta ole kukaan lällätellyt tai käyttäytynyt raukkamaisesti, kysyy yksi syyttäjistä.
Keskustelussa päästään takaisin lähtöpisteeseen, eli väitteeseen misogyniasta.
– Raukkamaista ja lällättelevää on ohittaa aivan ilmeinen ammattiin (politiikan toimituksen esimies) liittyvä motiivi pääministerin kritisointiin (vallanpitäjien kritiikki ja analyysi), ja sen sijaan väittää että motiivina on viha naisia kohtaan, Peltomäki selittää.
Mutta selitykset eivät auta. Somekommentoijat jäävät yhä vakuuttuneiksi siitä, että Marinin hallituksen arvostelu on naisvihaa ja että Helsingin Sanomien toimittajat ovat misogyynejä ja ableisteja.
Naisvihamielinen Hesari?
Lukija jää kummastuksen valtaan. Miksi lehden toimittajat ylipäätään selittelevät valintojaan? Miksi päällikkötasolta uhrataan tuntikaupalla aikaa keskustelulle, joka on lähtökohtaisesti absurdi? Miksi lehti pelkää naisvihamielisyyden leimaa näin paljon?
Toiseksi: niin sanottu ”miesselittäminen” on pitkään ollut kovan linjan feministien hampaissa. Naisedustuksen vaatimukset on yleensä kohdistettu asiantuntijapaneeleihin (all-male-panel), mutta miten on lehtien toimitusten laita? Helsingin Sanomien toimitusportaan ylin ketju on koostunut käytännössä pelkistä miehistä. Toimitus on aiemmin saanut melko rauhassa tarinoida juttujaan. Entä nyt, kun elämme naisvetoisen Marinin hallituksen aikoja? Onko enää hyväksyttävää, että miestoimittaja Jussi Pullinen kirjoittaa kriittisen jutun hallituksesta, jonka miesesimies Tuomas Peltomäki hyväksyy, ja jonka viimekätinen julkaisuvastuu kuuluu vastaavalle miespäätoimittajalle Kaius Niemelle?
Jos tämä ei enää käy, niin mitä asioille pitäisi tehdä? Pitäisikö HS:n lakata kirjoittamasta kriittisesti naispuolisista huippupoliitikoista ja seurailla myötäsukaisesti kaikkea sitä, mitä feministihallitus haluaa tehdä? Silläkin uhalla, että poliittinen vasen laita jatkaa asteittaista siirtymäänsä yhä radikaalimpaan ja äärimmäisempään suuntaan?
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on muiden ohella havainnut HS:n asteittaisen muuttumisen naistenlehdeksi. Tällaisen lehtien leimallinen piirre on se, että sisällön pääpaino on hyvän olon tuottamisessa. Yhteiskunnalliselle kritiikille ei sijaa löydy.
HS:n onkin nyt valinnan edessä – jos se haluaa jatkaa kiivaimpien feministien miellyttämistä, on sen asteittain luovuttava varsinaisesta kovasta journalismista. Molempia ei voi saada.
SUOMEN UUTISET TYÖRYHMÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ableismi misogynia Jussi Pullinen naisviha Tuomas Peltomäki Sanna Marin Feminismi Helsingin Sanomat pääministeri hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hesarin totuuden torvi raikaa kautta valtakunnan – median omistus siirtyy saman suvun taskusta toiseen

Terveysviranomaisten politisoituminen maksaa ihmishenkiä Yhdysvalloissa, eikä Suomikaan ole tältä turvassa – miksi THL jatkaa laitoksen niukkojen voimavarojen haaskaamista feministiseen höpöhöpöön?

Junnila ministeri Harakan kaavailemasta mediatuesta: ”Ilmaista rahaa kavereille ja suopeasti hallituksesta kirjoittaville shampanjasosialisteille”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








