
Päätoimittajalta: Britanniassa mellakoidaan rajusti – tämän takia
PÄÄKIRJOITUS | Britanniassa mellakoidaan rajusti. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii, miksi näin tapahtuu.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valkoinen, korkeakoulutettu britti kallistuu vasemmalle. Ei-valkoinen, yliopistotutkinnon suorittanut britti taas äänestää usein oikeistoa.
Tämä ja monta muuta kiinnostavaa tutkimustulosta käy ilmi englantilaisen tutkimuslaitoksen, UKICE:n (UK in a Changing Europe) lokakuussa julkaisemasta raportista. Raportti analysoi koulutuksen, sosioekonomisen menestyksen ja etnisen taustan vaikutusta eri väestöryhmien poliittiseen ajatteluun, identiteettiin ja äänestyskäyttäytymiseen.
Tutkijat nostavat raportin alkuun kymmenen tärkeintä avaintulosta. Yksi niistä on se, että vasemmistojohto ei jatkossa voi luottaa siihen, että maahanmuuttajat ”automaattisesti” ja yhtenä blokkina äänestävät työväenpuoluetta eli tässä tapauksessa Labouria.
Toinen on se, että äänestyskäyttäytyminen ylipäätään vaihtelee etnisen ryhmän mukaan. Esimerkiksi näin: koulutettu ja sitä myötä taloudellisesti menestyvä intialais- tai kiinalaistaustainen britti on usein konservatiivi.
Raportti osoittaa myös, että ei-valkoisilla vähemmistöillä voi olla muita vähemmistöryhmiä kohtaan ennakkoasenteita, joita valkoisilla ei ole. Tämä ilmenee muun muassa suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.
UKICE keskittyy raportissaan erityisesti vuosien 2019 ja 2024 vaalien tuloksiin ja aineistoihin. Niiden perusteella päätutkija ennakoi, että eri maahanmuuttajaryhmien äänestyskäyttäytyminen ja poliittiset mieltymykset ovat eräänlaisessa ”käännepisteessä”.
UKICE:n tutkimustuloksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomen suhteen, koska Suomen ja Britannian maahanmuuttohistoria, väestöpohja ja koulutusjärjestelmä ovat hyvin erilaisia. Monet Britannian huippuyliopistot ovat kalliita. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaminen ei välttämättä vaadi yksilöltä suuria taloudellisia uhrauksia, mutta toisaalta akateemisuus ei myöskään takaa sosioekonomista menestystä.
Suomen Uutiset pyysi vaalianalyytikkona tunnettua Sami Borgia tutustumaan UKICE:n tuloksiin. Borg työskentelee tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä (KAKS).
Borg arvelee, että mitään vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tekeillä Suomessa.
– Vaikka se olisi kyllä todella mielenkiintoista – ei kuitenkaan helppoa, sanoo Borg.
– Tähän tarvittaisiin kattavaa dataa riittävän pitkältä aikajaksolta, koska niin sanottu poikkileikkausaineisto ei riittäisi minkäänlaisten johtopäätösten tekemiseen. Tutkimushanke tulisi siksi myös melkoisen kalliiksi.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

PÄÄKIRJOITUS | Britanniassa mellakoidaan rajusti. Päätoimittaja Matias Turkkila pohtii, miksi näin tapahtuu.




Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää