Elomaa: Kotimaisen maatalouden alasajo ei ilmastonmuutosta jarruta

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa vetoaa hallitusta miettimään tarkkaan ilmastotoimiensa vaikutuksia maatalouteen ja kuluttajiin ja tekemään tarvittavat korjausliikkeet. Sanna Marinin hallitus ympäristötavoitteineen on sammuttamassa viimeisenkin toivonkipinän Suomen maaseudulta.

– Maatalouden alamäki sai alkunsa viime vuosituhannen puolella Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi. Tuolloin neuvottelutulos oli Suomen kannalta kehno erityisesti maatalouden kohdalla. 2000-luvun alku oli EU:n järjettömän laajentumisvimman voittokulkua. Uudet Itä-Euroopan jäsenvaltiot saivat mittavia tukia maatalouden kehittämiseen ja kiilasivat edullisine tuotteineen pysyvästi unionin sisämarkkinoille, kertoo kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

– Toisin sanoen suomalaiset tuottajat ajautuivat rajun hintakilpailun armottomaan mankeliin. Tuottajien kustannukset ovat korkeat kasvuympäristön ja tuotantoa koskevien laatuvaatimusten seurauksena, mutta silti pitäisi hinnalla pystyä kilpailemaan.

Raja alkaa tulla vastaan

Brexitin myötä muodostunutta kassavajetta on EU:ssa paikkailtu muun muassa maataloustukia karsimalla. Tämä iskee kovaa Suomen maatiloihin, vaikka hallitus on yrittänyt kompensoida EU:n maataloustukien ehtymistä. Sanna Marinin hallitus tekee kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa eikä ilmastovimmassaan ota huomioon tavallisia suomalaisia, saati maatalousyrittäjiä.

– Tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä ja hinnalla millä hyvänsä. Bensan litrahinta lähentelee jo kahta euroa, eikä tankkaajaa hymyilytä. Polttoaineverot ja öljyn hinnannousu ovat myrkkyä autoilijoiden lisäksi maatalousyrittäjille. Suomen maatilat ovat toki tottuneet nielemään poliittisten päätöksentekijöiden juottamaa tervaa, mutta nyt alkaa tulemaan raja vastaan, Elomaa sanoo.

Ympäristötoimien seurauksena maataloustuotantoa koskevia vaatimuksia tulee jatkuvasti lisää, mikä nostaa suoraan tuotantokustannuksia. Pilviin nousevat kustannukset ovat suoraan pois tuottajien tilipussista. Kauppa kyllä ottaa oman osuutensa, mutta alkutuottajalle jäävä osuus vähenee jatkuvasti kaupan kasvattaessa pottiaan. Elomaa pelkää, että Marinin hallitus ympäristötavoitteineen on sammuttamassa viimeisenkin toivonkipinän Suomen maaseudulta.

Näinkö ilmastonmuutosta torjutaan?

Elomaan mielestä kotimaista maataloustuotantoa on puolustettava, koska suomalainen ruoka on laadukasta, puhdasta, eettisesti tuotettua ja antibioottivapaata. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikissa EU-jäsenmaissa, ja eläinten ala-arvoinen kohtelu sekä vakavat puutteet hygieniassa ovat valitettavan yleisiä ongelmia. Maatalous työllistää Suomessa suuren määrän ihmisiä, välillisesti yli 300 000 henkeä, ja maataloussektori on taloudellisesti merkittävä.

Maatalous on keskiössä myös maaseudun elinvoimaisuutta ajatellen. Kotimaisen laadukkaan ruoan saatavuuden turvaaminen on lisäksi huoltovarmuuskysymys. Sitä mukaa kuin tiloja joudutaan ajamaan alas, ruoantuotanto supistuu.

– Tietyn pisteen jälkeen ruoantuotannon omavaraisuusaste on huoltovarmuuden kannalta tarkasteltuna kestämättömällä tasolla. Aiheesta keskusteltiin koronapandemian alussa, jolloin huoltovarmuuskysymykset olivat pinnalla, mutta nyt teema on vaipunut taka-alalle.

– Hallituksen tulisi nyt istua alas ja miettiä tarkkaan ilmastotoimiensa vaikutuksia maatalouteen sekä kuluttajiin ja tehdä tarvittavat korjausliikkeet. Kun ruoantuotanto Suomessa hiipuu, joudutaan elintarvikkeita rahtaamaan tänne entistä kauempaa. Siitä puolestaan syntyy mittavat päästöt, ja tietysti itse tuotanto synnyttää päästöjä vaikkakin Suomen rajojen ulkopuolella. Näinkö ilmastonmuutosta torjutaan? Elomaa kysyy.