

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Englantilaistutkimus: Miljoonat eivät pärjäisi ilman käteistä
Tuore englantilaistutkimus osoittaa, että pienituloisten käteisen käyttö on jopa lisääntynyt viime vuosina, kun suurituloisten on vähentynyt. Kun ei ole millä mällätä, käteistä käyttämällä pysyy tarkemmin ajan tasalla omista rahavaroistaan ja kulutuksestaan. Käteinen on ylivertainen niille, jotka joutuvat miettimään tarkkaan, mihin rahansa panevat. Digirahaa suosivat ne, joiden ei tarvitse laskea senttejä kaupassa.
Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa epäluottamukseen yhteiskuntaa kohtaan. Miljoonat jäisivät vaille mahdollisuutta hoitaa omia raha-asioitaan ja vaille mahdollisuutta osallistua digitalouteen, jos käteisen käyttö loppuisi.
Lähes puolet englantilaisista aikuisista eli 48 % (25 miljoonaa) toteaa, että heille olisi ongelma, jos käteistä ei voisi käyttää nykytavalla. Viidennes, 19 % (10 miljoonaa) sanoo, että heillä olisi vaikeuksia selviytyä käteisettömässä yhteiskunnassa. Väestöstä 29 % (15 miljoonaa) suoriutuisi ilman käteistä, mutta siitä olisi heille suurta haittaa.
Lähes kaikki, 96 %, nostavat käteistä jollakin aikajaksolla. 66 % nostaa käteistä vähintään kerran kuukaudessa, 23 % vähintään kerran viikossa. Enemmän kuin neljä viidestä, 83 %, pitää käteistä joko lompakossaan tai kotonaan.
Maaseudulla ja syrjemmällä asuvat kokevat käteisen erityisen tärkeäksi. Ikäihmiset pitävät käteisen käyttöä tärkeänä myös siksi, että käteisen haku pankin konttorista tai postitoimistosta lisää heidän kontaktejaan toisiin ihmisiin.
Koronapandemia vähensi käteisen käyttöä
Käteisen käyttö on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana, ja koronapandemia lisäsi kortti- ja mobiilimaksamista, kun yrittäjät toivoivat vaihtoehtoisten maksutapojen käyttöä. Silti Englannissa maksettiin käteisellä viidesosa kaikista maksuista vuonna 2020, ja 15 % ihmisistä (8 miljoonaa) käytti pandemian vuoksi entistä enemmän käteistä.
Pandemian aikana käteisnostoissa tapahtui merkittävä pudotus. Siihen vaikuttivat erityisesti pubien ja ravintoloiden koronasulut. Näissä asiakkaat maksavat yleensä käteisellä. Käteisen käyttöä alensi myösi siirtymä kivijalkakaupoista nettikauppoihin.
Vaikka käteisautomaattien käyttö väheni, tutkimus osoittaa, että käteiseen luottavien määrä on pysynyt ennallaan.
Käteisriippuvaisia 10 miljoonaa
Tutkimus luokitteli aikuiset viiteen ryhmään käteisen käytön ja digimaksamisen suhteen. Ensimmäisessä ryhmässä ovat käteisestä riippuvaiset, jotka mielellään käyttävät vain käteistä. Heitä oli Englannissa 10 miljoonaa. Toisessa ryhmässä ovat henkilöt, jotka pitävät käteisen tuomasta turvallisuudesta. Ryhmään kuuluu 12 miljoonaa ihmistä.
Kolmannen ryhmän muodostavat käteisettömään yhteiskuntaan epäilevästi suhtautuvat, joita on 12 miljoonaa. Neljännessä ryhmässä ovat käteistä ajoittain käyttävät. He hoitavat raha-asiansa digitaalisesti, mutta satunnaisesti maksavat käteisellä. Ryhmään kuuluu 9 miljoonaa henkeä.
Viides ryhmä on käteisettömään maksamiseen siirtyneet. Tämä ryhmä suosii digimaksamista. Heitä on 11 miljoonaa.
Käteinen välttämätöntä varsinkin vähävaraisille
Peräti 23 miljoonaa ihmistä toteaa, että käteisen käyttö saa heidät tuntemaan, että he hallitsevat raha-asioitaan paremmin. Käteisettömässä yhteiskunnassa moni tuntisi jäävänsä jälkeen. Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa kasvavaan eristäytymiseen ja vähentää ihmisten kontakteja toistensa kanssa.
Vaikka merkittävä määrä ihmisiä käyttää harvoin käteistä rahaa ja omaksuu digitaalisuuden, lähes puolet väestöstä kokee käteisettömän yhteiskunnan olevan heille ongelmallinen. Huolta aiheuttivat omien raha-asioiden ja velkojen kontrollointi, digipetokset ja yksityisyyden suoja sekä digitaalisuuden aiheuttama kasvava eristäminen.
Käteinen säilyy erityisen välttämättömänä niille, joilla on matala tulotaso. Pandemian aikana käteisautomaattien käyttö väheni vähiten matalan elintason seuduilla.
Tutkimus osoitti, että monilla on edelleen vaikeuksia maksaa digitaalisesti apuvälineistä huolimatta. Ihmisten pakottaminen digimaksamiseen voi johtaa siihen, että nämä ihmiset menettävät raha-asioidensa kontrollin ja joutuvat velkakierteeseen.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- digipetokset käteisriippuvaiset digimaksaminen käteisautomaatit kivijalkakaupat käteisnostot digitalous käteisetön yhteiskunta digirara suurituloiset mobiilimaksaminen korttimaksut ikäihmiset Koronasulku Digitalisoituminen koronapandemia Nettikauppa Käteinen syrjäseudut kulutus pienituloiset vähävaraiset Yksityisyydensuoja Maaseutu Englanti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Pankki haluaa turvata riittävät käteispalvelut – Mäenpää vaatii hallitukselta pikaisia toimia

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Simula huolissaan käteisen rahan saatavuudesta: ”Käteistä voitava nostaa helposti häiriötilanteissa”

Mäenpää huoltovarmuudesta ja turvallisuuspolitiikasta täysistunnossa: Käteismaksaminen ja ampumaharjoittelu turvattava jatkossakin

Mäenpää puhui käteisen rahan puolesta: Tärkeä maksutapa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta

Kansanedustaja vaatii ministeriltä selvityksen, miksei käteisellä voi maksaa tankkausta

Reijonen: Miten maksetaan polttoaineet, jos tietoliikenne yhteydet eivät toimi?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








