

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
EU-pakko on viemässä Suomea maksajaksi sosiaaliseen ilmastorahastoon
Eduskunnan talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat pitävät rahastoa Suomelle ongelmallisena.
Vuosi sitten läpi runnotun EU:n elvytyspaketin piti olla kertaluontoinen. Eduskunta painotti tuolloin vahvasti, että jatkossa tämän kaltaisia järjestelyjä ei tulla hyväksymään. Aiemmista puheista huolimatta uusi paketti, sosiaalinen ilmastorahasto, tekee kuitenkin tuloaan. Siinä Suomen maksut olisivat vuosien 2025—2027 välisenä aikana noin 330 miljoonaa euroa, joista Suomelle ”maksettaisiin” 109 miljoonaa euroa.
Sosiaalinen ilmastorahasto luotiin, koska EU haluaa tukea heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja pienyrityksiä energiasiirtymässä. Komission esityksessä rahaston budjetti olisi 72,2 miljardia euroa ja se olisi voimassa vuodesta 2025 vuoteen 2032. Se kuuluu Fit for 55 -lainsäädäntöpakettiin, jonka avulla on määrä saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Jokaisesta lainsäädäntöpaketin osasta päätetään erikseen.
Jos Suomi kieltäytyisi sosiaalisesta ilmastorahastosta, se ei vaikuttaisi muihin Fit for 55 -paketin osiin.
PS tenttasi hallitusta eduskunnan kyselytunnilla
Kansanedustaja Mauri Peltokangas peräsi keskiviikkona hallitukselta vastausta siihen, antaako Suomi kyllä- vai ei-äänen sosiaalirahastolle. Vastaukseksi hän sai seuraavaa:
– Me emme kannata sitä, että luotaisiin EU-väline, jossa annettaisiin suoria tulotukia kotitaloudelle. Suomi vastustaa sitä, meidän kantamme on tähän hyvin kriittinen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi ja lisäsi:
– Tämä ilmastotoimien sosiaalirahasto sellaisena kuin sitä komissio esitti — sitä esitystä ei enää ole. Nyt keskustellaan aivan uudesta tilanteesta, keskustellaan siitä, millä tavalla irtaudutaan venäläisestä fossiilienergiasta, miten se tehdään tavalla, joka rakentaa aiempaa omavaraisempaa Eurooppaa.
Myös pääministeri Sanna Marin vastasi. Hän sanoi, että alkuperäinen esitys on siivottu pois pöydältä.
– Me olemme sitä vastustaneet, mutta me emme sinänsä vastusta solidaarisuuselementtejä, mitä tulee vaikkapa päästökauppajärjestelmän laajentamiseen. Eli kysehän on siitä, että jos päästökauppajärjestelmää laajennetaan, millä tavalla varmistetaan se, että tavalliset ihmiset pärjäävät.
Suuri valiokunta kertoi tällä viikolla EU-puheenjohtajamaa Ranskan laativan kompromissiesitystä asiaan, jossa rahoituslähde olisi EU:n budjetin ulkopuolinen. Tässä esityksessä EU:n seitsenvuotista rahoituskehystä ei tarvitsisi avata.
Suomen osallistumiselta puuttuvat taloudelliset perusteet
VTT:n ylijohtajan Mikael Collanin mukaan hallituksen U-kirjelmästä ei käy ilmi, miksi Suomen olisi edullista kierrättää rahaa kolmannen osapuolen (ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston) kautta, kun vastaava raha voitaisiin niin haluttaessa käyttää samaan tarkoitukseen Suomessa myös suoraan – ilman, että investoitavasta rahasta ”leikkautuisi” järjestelyssä kaksi kolmasosaa pois.
– Kirjelmästä ei myöskään käy ilmi, että osallistuminen sosiaalirahastoon olisi kiistatta kustannustehokkaampi tapa vaikuttaa itse asian eli ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kuin esimerkiksi vastaavat suorat investoinnit kotimaahan. Taloudellisin perustein katsottuna Suomen osallistuminen ilmastotoimia koskevaan sosiaalirahastoon ei ole perusteltua.
Valtioneuvoston U-kirjelmällä valtioneuvosto saattaa eduskunnan käsittelyyn eduskunnan toimivaltaan kuuluvan Euroopan unionissa päätettäväksi tulevan asian (U-asian).
Yhteisvastuu veloista
Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg kysyy, onko no bailout -periaatteella enää merkitystä.
– Oikeudellisesta näkökulmasta on kysyttävä myös, onko toimivallanjaolla ja no bailout -periaatteella enää merkitystä, mikäli käytännössä mitkä tahansa jäsenvaltion budjeteista tähän asti maksetut kulut voidaan jatkossa kuitata maksettaviksi EU-budjetista riippumatta siitä, kenen toimivaltaan niiden toteuttaminen kuuluu.
No bail out -periaatteessa on kyse siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan, kuten veloistaan, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Sosiaalipolitiikka tulisi säilyttää jäsenmaiden vastuulla
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää rahastoa ongelmallisena useasta syystä.
– Ensinnäkin rahasto antaa komissiolle vaikutusvaltaa maiden sosiaalipolitiikan toteuttamiseen. Sosiaalipolitiikka on kuitenkin lähtökohtaisesti jäsenmaiden vastuulla, eikä ole mitään ilmeistä vahvaa perustetta muuttaa tätä asetelmaa, vaikka hallitus toteaakin, ettei esitys ole ristiriidassa niin sanotun läheisyysperiaatteen kanssa.
– Jäsenmailla, erityisesti Suomen kaltaisen kattavan sosiaaliturvan maalla, on todennäköisesti komissiota parempi kyky arvioida, miten eri kansalaisryhmien kokemiin taloudellisiin vaikeuksiin on parasta reagoida.
– Vielä merkittävämpi ongelma on, että rahasto luo jälleen uuden tulonsiirtomekanismin Suomen kaltaisilta mailta maille, joiden tulostaso on pienempi ja jotka useissa tapauksissa ovat kiinnittäneet vähemmän huomiota köyhyyden vähentämiseen ja tulojen tasaukseen maan sisällä.
NÄITÄ MAKSETAAN:
– Energiaverojen ja muiden maksujen vähentäminen tai muu suora tuki, joka kohdistuu tieliikenteessä ja lämmityksessä käytettävien polttoaineiden hintojen nousuun. Tuista luovuttaisiin asteittain vuoteen 2032 mennessä.
– Tukia rakennusten remontoimiseen ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseen rakennusalalla.
– Kannustimia siirtyä yksityisistä liikennevälineistä julkisiin, kimppakyyteihin ja pyöräilyyn.
– Tukea käytettyjen sähköajoneuvojen markkinoiden luomiseen.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n elvytyspaketti Mikael Collan Fit for 55 sosiaalinen ilmastorahasto vihreä siirtymä tulonsiirtomekanismi Päivi Leino-Sandberg Euroopan unioni Mauri Peltokangas Vesa Vihriälä Tytti Tuppurainen Sanna Marin
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: EU taas suomalaisten kukkarolla – nyt ”ilmastosolidaarisuuden” nimissä

EU:n piti tuoda vapauksia, muuntuu äärimmäiseksi sääntelijäksi – vie sananvapauden, rahat, klapit pesästä ja vauhti vain kiihtyy

Koskela kritisoi hallitusta kyvyttömyydestä taloutta tasapainottaviin toimiin – kalliit uudistukset ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia

Ministerit eivät taaskaan vastanneet kysymyksiin EU:n tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä – hallitus ei suoraan suostu estämään edes vallansiirtoa EU:lle

Sosiaalinen ilmastorahasto tekisi Suomesta toisten EU-jäsenvaltioiden sosiaaliturvan maksajan – perussuomalaiset vaativat hallitukselta täystyrmäystä rahastolle

Ilmastotavoitteet saavat väistyä – useat Euroopan maat käynnistelevät uudelleen hiilivoimaloita

Näin hallitus sumutti eduskuntaa EU:n sosiaalirahastosta – suomalaisille lankeamassa satojen miljoonien lisälasku

Teuvo Hakkarainen syyttää europarlamenttia itsepetoksesta: ”Eivät velat ja korot taikatempuilla mihinkään häviä”

EU:n rahankäytössä ongelmia – Ruohonen-Lerner pitää tilintarkastajien havaintoja huolestuttavina
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








