

LEHTIKUVA
EU-parlamentti piiskaa lisävauhtia päästövähennyksiin – nyt kallistuvat myös lentäminen, laivamatkailu sekä lämmittäminen
EU-parlamentti hyväksyi tiistaina päästökauppajärjestelmän uudistuksen, joka nostaa järjestelmän tavoitetasoa. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppaan kuuluvilla aloilla vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia. Päästöt vähenevät, kuten haihtuvat myös kansalaisten rahat.
Uudistus poistaa myös yritysten ilmaiset päästöoikeudet vaiheittain vuosina 2026–2034. Tieliikenteelle ja rakennuksille perustetaan erillinen uusi päästökauppajärjestelmä, joka luo hinnan näiden alojen kasvihuonekaasupäästöille vuonna 2027 (tai 2028, jos energiahinnat ovat poikkeuksellisen korkeita).
Parlamentti hyväksyi myös meriliikenteen päästöjen sisällyttämisen päästökauppajärjestelmään ja lentoliikenteen päästökauppajärjestelmän uudistamisen.
EU poistaa asteittain ilmailualan ilmaiset päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä ja edistää kestävien lentopolttoaineiden käyttöä.
Kaikki senkun kallistuu
Lentämisen ja laivamatkailun ottaminen mukaan päästökaupan piiriin johtaa luonnollisesti näiden matkustusmuotojen kallistumiseen. Laajentunut päästöoikeuksien kauppa tekee myös asuntojen fossiilisen lämmityksen kalliimmaksi.
Suomalaisen autoilijan kannattaa ehkä sekin muistaa, että energiakriisin takia laskettu polttoaineiden jakeluvelvoite on voimassa vain vuoden 2023. Inflaatiokin laukkaa edelleen, eivätkä palkankorotukset kata yleistä hintojen nousua.
Kuluttajaakin kuulemma ajateltu
EU:n mukaan keskeinen periaate ilmastolakien tehtailussa on ollut kuluttajien suojeleminen. Päästöoikeuksista saatuja rahoja ohjataan muun muassa uuteen sosiaaliseen ilmastorahastoon, jonka tehtävä on varmistaa, että energiasiirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti.
Rahastosta hyötyvät etenkin haavoittuvat kotitaloudet, mikroyritykset ja ihmiset, jotka kärsivät energia- ja liikenneköyhyydestä. Tuet rahoitettaisiin myymällä päästöoikeuksia 65 miljardin euron edestä.
Hiilirajamekanismi oman teollisuuden suojaksi
Lystikäs sana ”hiilirajamekanismi” tarkoittaa systeemiä, jolla EU:n ulkopuolisia maita kannustetaan vihertämään omaa teollisuuttaan.
Käytännössä se tarkoittaa päästöihin perustuvia maksuja sellaisista maista tuotaville tuotteille, joissa päästörajoitukset ovat löyhempiä kuin EU:ssa.
Ne kompensoisivat EU:n päästökauppajärjestelmän kustannuksia ja kannustaisivat myös kolmansia maita kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Samalla estetään tuotannon siirtyminen löysemmän säätelyn maihin.
Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sementti teräs rauta ilmastolait hiilirajamekanismi polttoaineiden jakeluvelvoite ETS II päästökauppakjärjestelmä rakennukset laivamatkailu vety alumiini lannoitteet kuluttaja Fit for 55 kasvihuonekaasut päästöoikeudet meriliikenne tieliikenne päästövähennykset Euroopan unioni Lentäminen Päästökauppa Fossiiliset polttoaineet EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Keskusta vakuutteli vuosikausia: ”Ei uusia korotuksia polttoaineverotukseen tällä hallituskaudella” – mutta puhe oli taas halpaa

PS-Naiset: Pienituloiselle voi tulla lähtö kodista

Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa

Purra kansallisesta päästökauppajärjestelmästä: Hävytöntä, että SDP kiihdyttää yrittäjien ja autoilijoiden kurittamista

Purra: Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan 10 euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia – melkein joka kolmas ei euroakaan

Purra: Hallituksessa joutuu tekemään ikäviä päätöksiä – etenkin punakepuviherhallituksen jäljiltä

Ruotsalaisille autoilijoille tiedossa helpotusta: Dieselin ja bensiinin hinta laskee reilusti ensi vuoden alussa

Ruotsidemokraatit piti vaalilupauksensa halvemmasta autoilusta: Jakeluvelvoite EU:n minimitasolle vuodenvaihteessa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








