

LEHTIKUVA
Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat
Lukuisat eurooppalaiset päättäjät vaativat yhä suurempia yhteisvastuullisia tukia koronaviruksen riehuessa. Rahaa tarvitaan niin talouskriisin pehmentämiseen kuin talouden jälleenrakentamiseenkin pandemian taituttua. Yhteisen eurooppalaisen velan sijaan puheet ovat kääntyneet suoriin avustuksiin.
Pandemian kourissa kärvistelevä Eurooppa sai euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa sovittua noin puolen biljoonan euron tukipaketista, jonka tarkoituksena on loiventaa eristystoimista johtuvia taloudellisia kolhuja. Torstaina EU-maiden johtajien olisi tarkoitus saada tukitoimille siunaus.
Kokouksen alla euroryhmän hyväksymä noin 500 miljardin euron paketti on saanut lukuisia nokituksia.
Yhteisvelan sijaan tilisiirtoja
Euromaiden yhteinen velka on pahasti vastatuulessa. Siksi eteläisissä euromaissa mietitään euromaiden takaamaa raskaasti vivutettua luottorahaa EU-budjetin yhteyteen. Paisutetusta budjetista jaettaisiin rahaa jäsenmaille.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez lähtee torstain kokoukseen järeillä kanuunoilla. Hän ehdottaa muhkeaa 1 500 miljardin euron kertaluontoista tukipottia EU-maille. Ajatuksena on, ettei näitä tukirahoja ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin.
EU maksaisi tukipaketin rahoittajille pelkkiä korkoja. Korkomenoihin rahat voisi kerätä Sánchezin mukaan esimerkiksi erilaisilla EU-tason saasteveroilla.
Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling kertoo, että toipumiseen tarvitaan vähintään toinen puolen biljoonan euron potti. EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni puolestaan arvioi lisätuen tarpeeksi biljoona euroa.
Lukujen suuri kirjo kielii siitä, ettei tukitarpeen lopullista määrää vielä tiedetä tai sitä ei ainakaan tohdita lausua ääneen.
Merkel avoin EU-budjetin lihottamiseen
Saksan liittokansleri Angela Merkel käänsi peukalonsa ylös EU:n budjetin paisuttamiselle. Merkel korosti, ettei pandemia ole yhdenkään EU-maan leväperäisen talouden hoidon syytä.
Suomen viime vuoden loppupuolella laatima EU-budjettiesitys torpattiin liian tiukkana. Suomi oli tuolloin EU-puheenjohtajamaa. Budjettiehdotus oli toki luotu ennen pandemiaa, joten se on auttamatta vanhentunut. Suomen saattaa olla vaikeaa vastustaa jättimäisiä yhteisvastuuseen tähtääviä esityksiä.
EU-budjetista jaettavalle rahalle on ongelmansa. Ensiksi budjetista pitäisi päästä ylipäätään sopuun. Monivuotista budjettia seuraaville vuosille on hiottu jo noin puolentoista vuoden ajan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen toivookin, että EU-maat saavat pandemiatuet sovittua. Hän toivoo myös, että koronapaketin osalta komissio voisi aloittaa toimet ennakkoon, vaikka muu osa EU-budjetista jäisi vielä riitelyn asteelle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Koronabondit Paolo Gentiloni Ursula von der Leyen Pedro Sánchez Klaus Regling EU-budjetti Angela Merkel EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen valtion koronatuesta: ”Rahaa kipattu Kankkulan kaivoon”

Harvard-tohtori: koronakriisi on paljastanut länsimaisen poliittisen eliitin ideologisia sokeita pisteitä – riippuvuus Kiinasta syvästi ongelmallinen

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: ”On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Huhtasaari: Koronakriisi on paljastanut, että Suomi ei ole ollut tilanteen tasalla – ”Siksi jäimme sivuun myös EU:n suojavarusteiden yhteishankinnasta”

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen

Huhtasaari: EU hajoaa – Suomen valmistauduttava eurosta lähtemiseen

Rahaa painetaan pää märkänä – deflaatiohuolet silti kasvavat

Mäkelä: Suomi siirtää rahaa ja valtaa Eurooppaan ”europajatsoa” pelaamalla

Merkel ja Macron ideoivat 500 miljardin euron yhteisellä velalla toimivan lahjoitusautomaatin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








