

LEHTIKUVA
Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?
Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n petopolitiikasta, jota esimerkiksi karhujen osalta tulkitaan Suomessa paljon tiukemmin kuin Ruotsissa.
EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. EU:n lainsäädäntö ylittää kansallisen lainsäädännön. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa.
– Karhun kannanhoidollinen metsästys voi päättyä tähän jahtikauteen. Syy löytyy korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjauksesta 30.10., jonka mukaan Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia, toteaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.
Ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys
Vaikka KHO:n käsittelemät valitukset koskivat vain osaa myönnetyistä kaatoluvista, ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys. Riistakeskus on perustellut myöntämiään lupia usein alueen vahvalla karhukannalla, karhumäärään mukautuvalla eli kestävällä metsästyksellä ja karhunmetsästyskulttuurin säilymisellä. KHO:n mukaan tämä ei riitä, vaan kaikkien poikkeusluvan edellytysten on täytyttävä.
– Oikeus viittaa EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa ”vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua”. Oikeus toteaa, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.
– Jatkossa suurpetojen pyytäminen nojaa vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin sekä karkotuslupiin, joilla petokantaa ei kyetä säätelemään.
Karhukanta kasvanut jahdista huolimatta
Suomessa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 1 700–1 900 karhua. Kanta on kasvanut jahdista huolimatta: karhuja on kaadettu 2000-luvulla 100–350 vuodessa. Menneen syksyn saalis oli 180 karhua.
– Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon. Ruotsissa poikkeusluvista päättää lääninhallitus ja jahti todennäköisesti jatkuu, Hakkarainen kertoo.
Komissio valvoo, että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä. Hakkarainen kysyikin komissiolta, onko Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätös EU:n luontodirektiivin mukainen. Ja mikäli on, olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Riistakeskus karhunmetsästys karhuluvat karhut maa- ja metsätalousministeriö luonnonvarakeskus luontodirektiivi lainsäädäntö kaatolupa kirjallinen kysymys Euroopan unioni korkein hallinto-oikeus Euroopan komissio Petopolitiikka Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Simula iloitsee susiasetuksen etenemisestä: ”Kaikki keinot käyttöön, jotta metsästys helpottuu ja susiongelmia voidaan ennaltaehkäistä”

Suomen Perusta: Suomen rooli EU:n mallioppilaana ja vihreä virkamiesvalta uhkaavat suomalaista metsästystä

Hakkarainen viimeaikaisista susihyökkäyksistä: Lammastarhassa tällainen eläin on tappokone

Kiusanteko valituksilla metsästysluvista on saatava kuriin – ”Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko”

Antikainen: Kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuus turvataan

EU:n juomavesidirektiivi tietäisi jopa miljardien jättilaskua – Suomelta kriittinen kanta

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu

Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee

Komissio esittää suden suojelutason alentamista – Jenna Simula: ”Merkittävä uutinen suomalaiselle metsästykselle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








