Halla-aho: Hallituksesta lähtemisellä uhkaileva keskusta on jo lopun ajan tunnelmissa – ”Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo osanneensa odottaa, että oman kannatuksensa kanssa kipuileva keskusta järjestää hallituksen puoliväliriihen yhteydessä teatraalisen kriisin. Halla-aho kuitenkin toteaa, että keskustan uhkailu hallituksesta lähtemisellä on jo menettänyt parhaan teränsä, koska temppu on toistettu niin usein.

Jussi Halla-aho arvioi, että keskusta ei tosiasiassa ole lähdössä hallituksesta sille mieluisan maakuntauudistuksen ollessa juuri työn alla.

– Tosin keskustan kannattaisi pohtia, kuinka paljon sille on iloa maakuntahimmelistä, jos se menettää vaaleissa otteensa maaseudusta, Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja toteaa, että keskustassa eletään kuitenkin jo lopun ajan tunnelmissa.

– Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään. Eduskunnasta pudonneen Kimmo Tiilikaisen nimittäminen Geologisen tutkimuskeskuksen johtoon kymppitonnin kuukausipalkalla on tästä pieni, mutta kuvaava esimerkki. Suomi onkin läpeensä korruptoitunut hyväveliverkostojen maa, eikä tätä enää edes hävetä. Tällaisen suhmuroinnin lopettaminen on riittävä syy äänestää kepu katsomoon valtuustoista ja eduskunnasta.

Tavoitteen nostaminen ei vielä ratkaise mitään

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamalla hallituksella on puoliväliriihessä parhaillaan ratkaistavana kaksi suurta, toisiinsa linkittyvää kysymystä: julkinen talous ja työllisyys.

– Miten kävi? Julkisia menoja kasvatetaan sekä ensi vuonna että tietysti vaalivuonna 2023. Menojen karsiminen jätetään tuleville hallituksille. Mistään sellaisista työllisyystoimista ei pystytty päättämään, joilla olisi myönteinen vaikutus julkiseen talouteen. Toimenpiteenä esitetään muun muassa sitä, että työvoimapalvelut siirretään kunnille, vaikka tähänastiset kokeilut selkeästi osoittavat, että sillä ei ole vaikutusta työllisyyteen, Halla-aho ihmettelee.

– Hallitukselle on muodostunut sellainen tapa, että kun mitään todellisia ratkaisuja ei pystytä hallituksen sisäisten näkemyserojen vuoksi tekemään, nostetaan tavoitteita. Tavoitteen asettelu on tärkeää, mutta tavoite ei ole toimenpide eikä ratkaisu. Etenkään, kun tavoitteen saavuttaminen on lykätty ei edes seuraavan vaan sitä seuraavan hallituksen toteutettavaksi. Ehkä demarit tivaavat vuonna 2030 oppositiosta silloiselta hallitukselta, miksi työllisyystavoitetta ei ole toteutettu, vaikka Marinin hallitus päätti siitä jo 2021.

Leikkaukset tehtävä vähemmän tärkeisiin kohteisiin

Perussuomalaiset ei pelkästään esitä kritiikkiä punavihreälle hallitukselle, vaan myös rakentavia vaihtoehtoja. Halla-aho korostaa, että kaikkien ongelmien ratkaisu lähtee aina niiden tunnistamisesta.

Halla-aho muistuttaa aluksi holtittoman tuhlaamisen vaaroista.

– Ensinnäkin: julkista taloutta ei saada koskaan tasapainoon, jos menoja ei saada kuriin. Korona ei selitä julkisen talouden epätasapainoa. Suomi eli velaksi jo ennen koronaa. Vuonna 2019 julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa toiseksi suurin kaikista EU-maista. Vain Ranska on meidän edellämme. Koko EU:ssa on kolme maata, joissa julkisten menojen osuus bkt:sta on yli puolet: Ranska, Suomi ja Belgia.

Perussuomalaisen linjan mukaan koko julkiselle sektorille on asetettava prosentuaalinen leikkaustavoite.

– Julkiset menot on pystyttävä panemaan tärkeysjärjestykseen, ja vähemmän tärkeistä kohteista on leikattava. Tarvitaan sekä juustohöylää että tiettyjen menokohteiden alasajoa. Sosiaaliturvamenojen kasvu voidaan pysäyttää lopettamalla sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto kokonaan, kuten perussuomalaiset ovat vaatineet.

– Kotouttamisen ympärille rakentunut, valtion ja kuntien rahoituksella pyörivä järjestökenttä on aivan tarpeeton. Kehitysapu pitää ajaa alas, kunnes talous on ylijäämäinen. Lyhyesti sanottuna: valtion ja kuntien pitää huolehtia suomalaisten perusasioista eikä leikkiä globaalia sosiaalitoimistoa, Halla-aho painottaa.

Kun menot vähenevät, vähenee myös tarve verottaa

Samalla perussuomalaiset katsoo, että on kaikin tavoin edistettävä sitä, että ihmisillä on töitä ja varsinkin, että he tulevat toimeen omalla palkallaan. Halla-aho painottaa, että nimellinen työllisyysaste ei ole yhtä tärkeä kuin se, että meillä on riittävästi oikeaa, tuottavaa työtä.

– Vain tuottavalla työllä voidaan rahoittaa myös yhteiskunnan julkiset toiminnot. Työntekemisestä on tehtävä kannattavampaa leikkaamalla palkan sivukuluja ja alentamalla sekä keskituloisten palkkaverotusta että asumisen ja liikkumisen hintaa. Kun yritysten kilpailukyky paranee, ihmisillä on töitä, ja kun heillä on töitä, he eivät tarvitse tulonsiirtoja.

– Kun menot vähenevät, vähenee myös tarve verottaa. Tällaiseen positiiviseen kierteeseen pitää pyrkiä. Verotuksella voidaan tasata hyvinvointia, mutta sillä ei voi luoda hyvinvointia, Halla-aho sanoo.

Oman väestön koulutukseen ja työkykyyn satsattava

Perussuomalaisten puheenjohtaja linjaa, että valtion ja kuntien pitää näyttää esimerkkiä suomalaisen työn ja yrittämisen suosimisessa.

– Kuten perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa todetaan, perunoita ei pidä ostaa Puolasta eikä katukiviä Kiinasta. Työntekijöitä ei pidä tuoda ulkomailta, Halla-aho sanoo.

Hän jatkaa, että työllisyyskeskustelu nykyään juuttuu helposti työttömyysturvan tai paikallisen sopimisen kaltaisiin kysymyksiin.

– Niillä on valtava symbolinen ja poliittinen merkitys, mutta loppujen lopuksi ne ovat lillukanvarsia. Esimerkit maailmalta osoittavat, että kansakunta voi menestyä sekä tiukasti säädellyillä että hyvin liberaaleilla työmarkkinajärjestelmillä. Tai olla menestymättä. Menestyminen ei ole kiinni tällaisista yksityiskohdista.

Halla-ahon mukaan avainasemassa on se, ovatko yritykset kilpailukykyisiä ja onko ihmisillä töitä ja ostovoimaa.

– Kilpailukyvyn vahingoittaminen korkealla veroasteella tai punavihreällä hörhöilyllä ja työmarkkinoiden sotkeminen ulkomaisella halpatyövoimalla nakertavat menestymisen eväitä. Oman väestön koulutukseen ja osaamiseen sekä työkykyyn satsaaminen on paras tulevaisuusinvestointi.