Halla-aho: Suomi on vitkutellut venäläisten viisumiasiassa – ”Hallituksen jatkuva aloitekyvyn puute huolestuttaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho moittii hallitusta siitä, että se ei ole oma-aloitteisesti pyrkinyt hakemaan ratkaisua venäläisten viisumien rajoittamiseen. – Asioihin reagoidaan vasta, kun poliittinen paine on kasvanut suureksi, Halla-aho sanoo.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho katsoo, että hallitus taipui vasta pakon edessä toimimaan venäläisviisumien keskeyttämiseksi, minkä hän katsoo kuvaavan laajemminkin hallituksen toimintatapaa.

– Asioita alkaa tapahtua vasta, kun paine on liian suuri. Viime viikon kyselytunnilla hallitus kertoi, että asian parissa on työskennelty koko kesä, ja minkäänlaisia ratkaisuja ei löydetty. Vasta nyt, kun julkinen paine – paitsi oppositiopuolueiden myös kansan taholta – alkoi kasautua, jo muutamassa päivässä löydettiin ongelmaan ratkaisu olemassa olevasta Schengen—lainsäädännöstä, Halla-aho sanoo. Hän oli tänään Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Halla-aho sanoo olevansa tyytyväinen siitä, että asioita alkaa nyt tapahtua, mutta moittii hallitusta vitkastelusta.

– Pidän huolestuttavana hallituksen jatkuvaa aloitekyvyn puutetta, joka ilmenee siinä, että asioihin reagoidaan vasta, kun poliittinen paine on kasvanut suureksi – ei siksi, että oma-aloitteisesti pyrittäisiin hakemaan ratkaisuja.

– Hyvin suomalainen tapa näyttää olevan, että pyritään löytämään lakipykälien kirjaimellisesta tulkinnasta tekosyitä sille, että mitään ei voida tehdä. Sama nähtiin myös koronapandemiaan liittyvissä toimenpiteissä. Kaikki on siis Suomessa hyvin vaikeaa.

EU-tason yhteisratkaisu olisi kerrankin ollut paras

Ihanteellisena ja parhaana ratkaisuna Halla-aho näkisi, että venäläisviisumeista olisi päätetty EU:ssa.

– Nyt olemme epämiellyttävässä ja hankalassa tilanteessa, jossa ne Etelä-Euroopan maat, joille turismi on taloudellisesti merkittävää, ovat kieltäytyneet rajoittamasta venäläisviisumeita. Esimerkiksi tällaisia maita ovat Italia, Espanja ja Kreikka. Toivon, että Suomen sulkiessa EU:n itärajan, paine näitä maita kohtaan kasvaa, koska ne ovat kantona kaskessa siinä, että venäläisviisumien myöntämistä ei ole voitu lopettaa EU-tasolla, Halla-aho sanoo.

Hän arvioi, että vaikka EU-maihin saapuvat turistit eivät välttämättä ole turvallisuusuhka, on kuitenkin muistettava, että Venäjän julkisesti ilmoittamaan doktriiniin kuuluu Venäjän kansalaisten suojelu ja puolustaminen siitä riippumatta, missä he ovat.

– Siksi pidän laajojen venäläisvähemmistöjen syntymistä länsimaihin turvallisuusriskinä pitkällä tähtäimellä.

Suomessakin asuu paljon venäläisiä. Halla-aho muistuttaa, että Venäjällä on ollut myös tapana käyttää toisessa maassa asuvaa venäläisvähemmistöä verukkeena halutessaan edistää vihamielisiä pyrkimyksiään.

– On epäreilua sanoa kenestäkään ihmisestä, että hän olisi turvallisuusuhka. Tosiasia kuitenkin on, että Venäjä käyttää länsimaissa olevia venäläisvähemmistöjä omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Näin Venäjä on toiminut Ukrainassakin, yksi peruste sodalle on ollut Venäjän väitteet Ukrainassa olevan venäläisvähemmistön kohtelusta. On hyvä muista, että Venäjä on pitkään myös uhkaillut Baltian maita ja viitannut samalla venäläisvähemmistöjen kohteluun.

Ukrainan aseistamisen tulee jatkua

Ukraina on koko sodan ajan saanut länsimaista aseapua, jolla onkin ollut ratkaisevan tärkeä merkitys Ukrainan puolustukselle. Halla-ahon mukaan sekä ukrainalaisille että venäläisille tuleekin tehdä selväksi, että apu Ukrainalle tulee jatkumaan niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa.

– Samaa kalustoa, joka tyypillisesti on Suomen rajojen tuntumassa, tuhotaan nyt Ukrainassa myös Suomen toimittamalla avulla. Itse näkisin, että toimittamalla mahdollisimman paljon sotilaallista apua Ukrainalle, teemme samalla palveluksen Suomen puolustuskyvylle.

Halla-ahon mukaan Venäjä laskee virheellisesti sen varaan, että länsimaita vaivaisi sotaväsymys ja että lännen kärsivällisyys pettäisi ensi talvena, kun Venäjän kaasutoimitukset loppuvat.

– Venäjä siis arvioi, että se voi käydä kulutussotaa Ukrainassa siihen saakka kunnes muu maailma kyllästyy tilanteeseen.

Heikot edellytykset toteuttaa liikekannallepanoa järkevästi

Venäjän johtaja Vladimir Putin ilmoitti aiemmin tällä viikolla osittaisesta liikekannallepanosta.

Halla-aho arvioi, että Venäjällä ei ole edellytyksiä toteuttaa liikekannallepanoa millään järkevällä tavalla niin, että uudet joukot voitaisiin valmistaa ja varustaa rintamalle.

Halla-aho kuitenkin sanoo, että koska Ukraina saa tällä hetkellä materiaaliapua muiden maiden varastoista, tilanne ei voi jatkua loputtomiin.

– Tarvitaan siis kiihtyvää tuotantoa ja panostuksia sotateollisuuteen ja myös yhteistyötä sotilasteollisuuden ja apua tarjoavien maiden hallitusten välillä.

Venäjän retoriikkaan kuuluvat nyt puheet siitä, että maa on sodassa länttä vastaan. Halla-aho katsoo, että jännite lännen ja Venäjän välillä tuleekin jatkumaan pitkään tulevaisuuteen.

– Se vaatii sitä, että länsimaat saattavat oman puolustuskykynsä myös puolustusmateriaalin osalta nykyistä paremmalle tolalle.