

PS:n Jussi Halla-aho, SDP:n Ville Skinnari ja vasemmistoliiton Jussi Saramo SuomiAreenan puheenjohtajatentissä Allas sea poolilla Helsingissä 15.7.2020.
Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: ”..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”
MTV:n puheenjohtajatentissä hallituspuolueiden edustajat eivät osanneet kertoa mitään konkreettista työllisyystoimista aloittamisesta, vaikka hallitusohjelman mukaan konkreettisia päätöksiä pitäisi tehdä viimeistään budjettiriihessä. Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan koronakriisi tarjoaakin hallitukselle vain verukkeen lykätä hankalia päätöksiä hamaan tulevaisuuteen. – Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Eduskuntapuolueiden johtajat kohtasivat keskiviikkoiltana televisioidussa MTV:n puheenjohtajatentissä. Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sdp.) tai puheenjohtaja Antti Rinnekään (sdp.) ei saapunut paikalle, vaan häntä tuurasi puoluetoveri ja ministerikollega Ville Skinnari (sdp.)
Skinnaria ja sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) hiillostettiin erityisesti työllisyystoimien aloittamisesta, jota on odotettu jo vuosi.
Hallitusohjelman mukaan viimeistään syksyn budjettiriihessä pitäisi olla olemassa konkreettiset päätökset vähintään 30 000 uuden työpaikan luomiseksi. Viime aikoina on kuitenkin ollut epäselvyyksiä pitääkö hallitus tästä kiinni, sillä esimerkiksi pääministeri Marinin mukaan päätökset siirtyvätkin loppuvuoteen, joten hallituksen sisällä näyttäisi olevan erimielisyyksiä aikataulusta.
RKP vihjaa päätöksistä, Ohisalo piirtelee karttoja
Työllisyystoimilla on kiire, koska työttömyys kasvaa, ja Suomessa on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa. Ministeri Skinnari kuitenkin hämmensi työllisyystoimista päättämisen aikataulua entisestään ja sanoi, ettei aio lähteä jankkaamaan yksittäisistä päivistä, koska talouden ”iso kuva” on hänen mukaansa tärkeintä.
Maria Ohisalo puhui vuolaasti tiekartan rakentamisesta, mutta ei osannut sanoa mitään työllisyystoimien aikataulusta. RKP:n Sandra Bergqvist toisaalta sanoi, että budjettiriihessä pitäisi saada päätöksiä työllisyystoimista.
Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan erimielisyydet työllisyystoimien päättämisestä ratkeavat lukemalla hallitusohjelmaa.
Halla-aho: Työn syntymiselle luotava edellytykset
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan koronakriisin suurin vaara piilee siinä, että se tarjoaa hallitukselle verukkeen lykätä vaikeita päätöksiä hamaan tulevaisuuteen.
-Kaikki varmasti ymmärtävät, että mitä pidemmälle vaalikausi ehtii ja mitä lähemmäksi seuraavat vaalit, eli kuntavaalit tulevat niin sitä vaikeammaksi päätösten tekeminen muuttuu. Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Halla-ahon mukaan työllisyystoimiin liittyy kaksi keskeistä ongelmaa.
-Ensimmäinen ongelma on se, että oikeaa, tuottavaa työtä ei ole riittävästi, joten työn syntymiselle on nyt luotava edellytyksiä. Toinen ongelma on, että olemassa olevan työn vastaanottaminen ei ole tarpeeksi kannattavaa. Tätä ongelmaa voidaan lähestyä siten, että työttömyysturvasta tehdään kannustavampi.
-Koska meillä on myös vakava pula työn kysynnästä, niin tilannetta ei pidä enää pahentaa luomalla uutta työn tarjontaa vaikkapa halpatyövoiman maahantuonnilla.
Essayah Halla-ahon linjoilla
Sari Essayah (kd) muistutti edelleen, että työllisyystoimilla on kiire. Essayah totesi, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pudonnut pois.
– Luulen, että joulupukki tulee aikaisemmin kuin hallituksen työllisyystoimet, jotka lykkääntyvät koko ajan. Nyt tarvittaisiin hallitukselta ihan oikeasti otetta, jolla lähdetään uudistamaan työmarkkinoita. Koronakriisi on vain lisännyt tarvetta saada lisää työpaikkoja ja nostaa työn tuottavuutta,
Halla-aho myös muistutti, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.
-Ne ongelmat olivat olemassa jo aikaisemmin. Nyt on käynyt niin, että kaikki on vain lakaistu koronamaton alle. Suomi elää vientiteollisuudesta ja sen ympärille rakentuneista yrityksistä. Tässä tilanteessa onkin kysyttävä, miten voimme turvata oman vientiteollisuutemme, jos me pidämme kiinni vaikka siitä tavoitteesta, että meillä pitää olla maailman kunnianhimoisin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää.
Suomi Areena -keskustelun voit katsoa MTV3:n sivuilta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ville Skinnari Katri Kulmuni Sandra Bergqvist Suomi-areena Maria Ohisalo Sari Essayah Sanna Marin Antti Rinne Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?

Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat

Halla-aho: Eläkeputken poisto on askartelemista toissijaisen ongelman kanssa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








