Hallitus edistää ruuhkamaksuja ja suunnittelee työpysäköinnin verottamista – ”Kaikkia autoilijoita koskeva työntekemisen sakkovero, joka erityisesti kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin”

Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus pyrkii ilmastotoimien varjolla raskaasti rankaisemaan autolla työmatkansa kulkevia veronmaksajia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että kaavaillut ruuhkamaksut ja työpysäköinnin verottaminen ovat täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että työn tekemisen pitäisi kannattaa ja että hallitus väittää nostavansa työllisyyttä.

Kansalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti liikenteen polttoaineiden hinnankorotuksiin, kuten erilaisista kyselyistä voidaan nähdä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että ilmastotoimin nouseva autoilun hinta asettaakin kansalaiset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, koska korotukset vaikuttavat erityisesti työssäkäyviin ja syrjäseuduilla asuviin.

– Vaikka liikenne etenee voimakkaasti sähköiseen suuntaan, ei suurella osalla ihmisistä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia hankkia uutta vähäpäästöisellä teknologialla varustettua autoa. He eivät myöskään hyödy hallituksen sähköautoilijoille annettavista kannusteista ja verohelpotuksista.

– Muutama päivä sitten päättynyt allekirjoitusten keruu nuorisojärjestömme Perussuomalaisen Nuorison alulle panemaan kansalaisaloitteiseen autoilun kustannuksista keräsi vaadittavat nimet ennätystahdissa vain vuorokaudessa. Aloitteessa vaaditaan hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin, jotta autoilun kokonaishintaa voidaan alentaa ja korjata oikeudenmukaiseksi, nimenomaan työtä ja työllisyyttä tukien. Perussuomalaiset tukee lämpimästi aloitteen mukaisia nuorisojärjestönsä tavoitteita, Purra sanoi tänään Tuumaustunnilla.

Purra sanoo, että autoilun kustannukset ilmastotoimien myötä muodostuvat monta kautta.

– Verotus, bioperäisen ja fossiilisen sekoitesuhde ja Suomen erityiskunnianhimo myös tässä, päästökauppa, ruuhkamaksut, sähköistymisestä seuraavat velvoitteet, pysäköintiin kohdistuvat muutosvaatimukset ja niin edelleen. On silkkaa kikkailua keskittyä vain yhteen asiaan ja väittää siihen vedoten, että kustannukset eivät juuri sillä hetkellä kiristy, kuten keskusta tekee.

Ilmastokunnianhimo kurittaa tuntuvasti autoilijaa

Marinin hallituksen maailmanennätystason ”kunnianhimo” ilmastopolitiikassa kurittaa autoilijaa tuntuvasti, etenkin suunnitellun kansallisen päästökaupan myötä. Tällöin lisää hintaa pumpulle olisi tulossa kymmeniä senttejä litralta. Jotkut arviot puhuvat jopa 30-40 sentin korotuksista litrahintaan.

Purra sanoo, että polttoaineen hinnankorotuksien myötä samalla ulkomaankaupan ja yritysten toimintakustannukset nousevat.

– Elinkustannukset nousevat, koska tavarat kuljetetaan maanteitse kauppaan, metsäteollisuuden tuotteet rekoilla ja niin edelleen. Päästökauppajärjestelmä kasvattaisi merkittävästi Suomen logistista takamatkaa muihin nähden.

Myös ruuhkamaksuja edistetään.

– Kyseessä on suoranainen työntekemisen sakkovero, joka koskee kaikkia autoilevia, mutta erityisesti se kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin. Samaan suuntaan vaikuttaa nyt verolle suunniteltu työnantajan tarjoama työntekijälle ilmainen parkkiruutu. Molemmat hankkeet ovat täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että työntekemisen pitäisi kannattaa ja että hallitus väittää nostavansa työllisyyttä.

– On kohtuutonta, että ilmastotoimet kohdistuvat työn tekemiseen ja yrittämiseen, kun maan suurin ongelma on se, että työtä ei tehdä tarpeeksi eikä työ läheskään aina kannata. Elokapinalla on aikaa ja mahdollisuuksia maata kaduilla vastustamassa ilmastonmuutosta, mutta muulle kansakunnalle se ei ole vaihtoehto, Purra huomauttaa.

Autoilu ei vähene, vain kansalaisten rahat vähenevät

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, eivätkä ihmiset yleensä ajele huvikseen, sen paremmin maakunnissa kuin pääkaupunkiseudunkaan halki.

Purra toteaakin, että autoilun hinnan korottamisella ei autoilu juurikaan vähene, mutta kansalaisten rahat vähenevät.

– Ainoa looginen seuraus autoilun vaikeuttamisessa ja hinnankorotuksissa on siinä, että rahaa on vähemmän käytössä muuhun elämiseen. Kävely ja pyöräily ovat tietysti kivoja juttuja, mutta ei niistä ole vakavaksi vaihtoehdoksi Suomen kaltaisessa maassa. Erilaisiin toinen toistaan seuraaviin kävelyn edistämisen selvityksiin ja hankkeisiin voisi suhtautua huvittuneesti, mutta valitettavasti jokainen niistä maksaa ja kaiken lisäksi hallitus on tosissaan. Onko hallitukselle mieluisampaa, että ihminen menee kävellen Kelaan kuin autolla töihin?

Purra huomauttaa, että ilmastotoimissa muutkin kuin vain autoilijat ovat joutumassa yhä suurempaan maksajan rooliin.

– Lisää maksettavaa tulee myös asumiseen, lämmittämiseen, öljy- ja kaukolämpöön. Keskimääräisessä kerrostaloasunnossa kaukolämpölasku nousee 180 euroa, rivitaloasunnossa 240 euroa ja omakotitalossa 432 euroa vuodessa.

Uutisotsikot ylittyivät, kun kävi ilmi, että helsinkiläisten kaukolämpölasku nousee neljänneksellä, suurimpana syynä tietenkin ilmastopolitiikka, kuten erityisen kalliit päästöoikeudet.

– Uutisotsikoita ei sen sijaan tullut siitä, että perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi tulevista korotuksista jo ennen eduskuntavaaleja vuonna 2019, mutta Helsingin energiayhtiö kielsi asian. Helenistä väitettiin, että ”Ei ole odotettavissa, että kivihiilestä luopumisella olisi sähkön hintaan merkitystä, koska kivihiili on markkinoilla jo aika marginaalinen polttoaine”. Tästä tietenkin seurasi jälleen perussuomalaisten armoton myllytys mediassa. Kuinka me huiputamme ja maalaamme turhia piruja seinille hintojen korotuksista.

Energiaköyhyys yleistyy Suomessa

Purra sanoo, että lämmittämisen tämänhetkiset ja tulevat hinnankorotukset tulevat vaikuttamaan sekä vuokratasoon että omistusasujien käytettävissä oleviin tuloihin.

Kustannukset siirtyvät osin suoraan asumistukimenoihin eli veronmaksaja maksaa tämänkin kunnianhimon moninkertaisesti. Myös Suomessa energiaköyhyydestä tulee entistä yleisempää.

– Energiasta riittää uutisotsikoita myös muuten, sillä kyse on lähestyvästä energiakriisistä. Fossiilisen polttoaineen hinnat ovat nousseet myös, koska korvausinvestointeja ei kannata tehdä, ennen kuin on olemassa selvä vaihtoehto. Lainsäädäntö on liian nopeaa ja kunnianhimo kovaa. Käytäntö ja markkinat eivät kykene seuraamaan. Euroopan laajuinen päästökauppa ajaa ilmastoverojen kanssa energian hinnan pilviin, ja teollista tuotantoa karkaa Euroopan ulkopuolelle. Samalla päästöt kasvavat, eivät vähene.

Pohjoismaissa pörssisähkön hinta nousi viime viikolla ennätyskorkealle, ja samaa todistetaan muualla Euroopassa.

– Myös kaasun hinta on noussut kaikkialla Euroopassa. Italialaisia uhkaa 40 prosentin sähkölaskun korotus. Tässä mukaan kuvaan astuukin EU:n uuden ilmastopaketin kaavailema ilmastorahasto, joka on sosiaalipoliittinen ylikansallinen väline. Siinä tarkoitus on, että paremmin toimeen tulevat unionikansalaiset, eli esimerkiksi suomalaiset, maksavat ilmastotoimista vielä enemmän kärsivien, kuten italialaisten, laskuja. Suomalaiset autoilun ja asumisen hintojen kanssa tuskailevat eivät tule saamaan kuin lisää maksettavaa. Ranskassa presidentti Macron on tuskaillut keltaliivien vaatimusten kanssa – ja tähän näppäränä ratkaisuna onkin löytymässä ylikansalliset ilmastokompensaatiot.

Ilmastonmuutoksesta saarnaajat yleensä itse hyväosaisia

Purra huomauttaa, että kovimpaan ääneen ilmastonmuutoksesta puhuvat ovat yleensä itse hyväosaisia, joiden pitäisikin kohdistaa merkittävimmät toimet omien päästöjensä hillitsemiseen.

– Myös Suomessa tilastollinen realiteetti on, että parhaiten ansaitseva kymmenys aiheuttaa 2,6-kertaiset kasvihuonekaasupäästöt suhteessa ansioiden pienimpään kymmenykseen. Jos jokaisen suomalaisen pitäisi puolittaa nykypäästönsä, ei pienituloisimmille jäisi elämisen edellytyksiä.

– Pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu. Joka tapauksessa on selvää, että fossiilisista polttoaineista luopuminen ei ole niin helppoa kuin esitetään. Esimerkiksi Saksassa kivihiili on noussut sähkön päätuotantokeinoksi tuulivoiman osuuden samalla romahdettua. Kivihiilen osuus sähköntuotannosta nousi alkuvuonna 27:een prosenttiin. Tuulivoiman romahdus johtui todennäköisesti yksinkertaisesti tuulettomasta säästä. Suomessakaan kestävä energiapolitiikka ei voi perustua toiveeseen leudosta ja tuulisesta talvesta.

Purra sanoo, että ilmastopoliittiset toimet vaikuttavat myös Suomen kilpailukykyyn ja teollisuuden edellytyksiin toimia. Laskelmat siitä, missä kannattaa pyörittää tuotantoa, ovat tarkkoja.

– Riskiarvioissa huomioidaan maiden poliittisia suunnitelmia. Suomessa energia-alalta on kuultu toive, että tukien sijaan tarvitaan vakaa toimintaympäristö sekä johdonmukainen ja pitkälle ulottuva näkymä. Hiilivuoden torjuminen on järkevää paitsi talouden ja hyvinvoinnin myös ilmaston kannalta. Olisi tärkeää, että suomalaista kansalaista ja yrittäjää ei kurjisteta enempää, vaan Suomi keskittyisi viemään ilmastoystävällistä osaamista ja teknologiaa maihin, joissa hiilidioksiditonnien vähentäminen on edullisempaa ja oleellisempaa.

Hallituksen tavoitteista ei lisäarvoa teollisuudelle

Perussuomalaisten puheenjohtaja Purra pitää selvänä, että maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka on nostanut maariskin Suomessa korkeammalle kuin kilpailijamaissa eikä teollisuus saa mitään lisäarvoa hallituksen huikeista tavoitteista.

– Kustannuskilpailukyky kärsii. Vihreälle puolelle syntyvät teknologian ja ilmasto-osaamisen työpaikat eivät lukumäärältään taikka tuotokseltaan kykene korvaamaan menetettyjä. Hallitus puhuu mielellään ilmastopolitiikan aikaansaamista työpaikoista ja kasvusta, mutta tämäkään mediaseksikkyys ei riitä tosiasioita kumoamaan. Kolikolla on aina kaksi puolta.

– Perussuomalaisten ilmastosanoma pyrkii tuomaan ilmastokeskusteluun suhteellisuudentajua. Suomesta karkaava teollisuus ei vähennä globaaleja päästöjä, se lisää niitä. On välttämätöntä huomioida kauppapolitiikka kokonaisuudessaan, hyödykkeiden ja raaka-aineiden virrat, kuluttamisen rakenne ja kehittyvien maiden muutokset.

Perussuomalaiset puolustaa kansalaisen toimeentuloa ja veronmaksajan asemaa. Purra linjaa, että kokonaisveroasteemme on jo nyt huippukorkea eikä sitä voi nostaa enempää ilmastotoimilla.

– On aivan välttämätöntä puhua rahasta. Hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka lisää kansalaisen kustannuksia, kiristää verotusta ja lisää velkaa. Samalla se lisää kustannuksia monenlaisille yrityksille, jotka eivät ole saamapuolella vihreässä siirtymässä.

– Näiden suurten asioiden rinnalla kritisoimme jatkossakin ilmastoahdistuksen aktiivista lietsomista ja lasten hyväksikäyttöä vihreässä propagandassa, maataloustuottajiin, metsänomistajiin tai yleensä yksilöiden valintoihin kohdistuvia syyllistämistoimenpiteitä, ja sitä koko valtaisaa identiteettipoliittista arsenaalia, joka ilmastokeskustelussa on käytössä.