

LEHTIKUVA
Hallitus ei edes tavoittele tasapainoista taloutta – millään seuraavalla hallituksella ei riitä aika tuhojen torjumiseen
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne ihmetteli tänään täysistunnossa hallituksen Julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022-2025.
– Voisi luulla, ettei epäonnistuminen vaadi suunnittelua. Hallituksella on ollut vapaat kädet kirjoittaa suunnitelma, ja silti hallitus ei saavuta omia tavoitteitaan edes suunnitelmatasolla.
Jättää kielteiset vaikutukset huomiotta
Lulu Ranne pitää tätä suunnitelmaa eräänlaisena puoliväliarviona, miten hallituksen politiikka puree julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin ongelmiin, ja summaa keskeiset havainnot:
– Ensinnäkin hallitus yliarvioi karkeasti ja älyllisen epärehellisesti toimiensa positiivisia vaikutuksia, ja jättää kielteiset vaikutukset huomiotta. Tästä huolimatta suunnitelma todistaa hallituksen epäonnistuvan sekä alkuperäisen hallitusohjelmansa että kestävyystiekarttansa tavoitteiden saavuttamisessa kaikilla aikaväleillä.
– Toiseksi valtionvarainministeriö on arvioinut hallituksen toimien talous-, kasvu- ja työllisyysvaikutuksia. Hallituksen tavoitteita ei saavuteta ministeriön käyttämillä oletuksilla. Arvioita heikomman kehityksen riskit ovat erittäin merkittävät.
– Tuloksena julkisen talouden velkasuhteen kasvu ei taitu 2020-luvun puolessa välissä, eikä julkinen talous saavuta tasapainoa sen jälkeenkään edes vuoteen 2060 mennessä. Samoin työllisyysaste ei nouse 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä, eikä työllisten määrän kasvutavoitteita saavuteta hallituksen toimenpitein millään aikavälillä, Ranne sanoo.
Ongelmat vain korostuvat
Ranteen mukaan valtionvarainministeriön arviot työllisyyden lisäämisen ja bruttokansantuotteen kasvun osalta osoittavat, että hallitusohjelman pysyvien toimien vaikutus bruttokansantuotteeseen on vain 0,6 prosenttiyksikköä ja työllisyyteen 7 000 henkilöä. Hallitusohjelman väliaikaisten toimien kasautuvat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat sen sijaan kaikilla oletuksilla nolla.
Korona- ja elvytysrahan kylvämisen hiipuessa tänä vuonna miljardien vaikutukset peräytyvät niin, että bruttokansantuotteeseen jää vain noin 0,2 prosenttiyksikön ja työllisiin 3 000 henkilön kasvu. Niillä parilla miljardilla, jotka Suomi saa elpymisvälineestä vuosina 2021-2026, talous kasvaa vain noin 0,1 prosenttiyksikköä ja työllisyys 9 000 henkeä, Ranne lisää.
– Kokonaisvaikutukset ovat täysin riittämättömät verrattuna hallituksen tavoitteisiin. Väliaikaiset koronatoimet olivat pääosin välttämättömiä ja välitön tuho vältettiin, mutta mitään keskipitkän tai pitkän aikavälin ongelmia ei ratkaistu, päinvastoin velkaa tuli kymmeniä miljardeja lisää, ja ongelmat vain korostuvat ja pahenevat hallituksen toimesta.
Millä oikeudella hallitus jatkaa?
Ranne ihmettelee, että ellei hallitus kykene tuottamaan edes suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi edes 10 vuoden jänteellä, mikä oikeutus sillä on jatkaa ideologiansa härkäpäistä, kaikki tosiasiat sivuuttavaa ajamista.
– Syntyy vaikutelma, ettei talouden tasapainotus todellisuudessa edes ole hallituksen tavoite, vaan tavoite on käynnistää niin paljon Suomea tuhoavia kehityskulkuja, ettei millään seuraavalla hallituksella riitä aika niiden kääntämiseen ja tuhojen torjumiseen, Ranne sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronaelvytys holtiton rahankäyttö valtion menot verovarat Julkinen talous Lulu Ranne Velkaantuminen hallitus työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ikäviä uutisia lyödään pöytään vasta kuntavaalien jälkeen – himoverottava hallitus on jo päättänyt maakuntaverosta, vaikka kaikki eivät suostu myöntämään asiaa suoraan äänestäjille

Perussuomalaiset tivasi hallituksen verotussuunnitelmista – tuloksena käsittämättömiä vastauksia

Marinin hallitus jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden – Ranne: ”Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan”

Ohisalo väittää, ettei uusi maakuntavero nosta verotuksen tasoa – Halla-aholta täystyrmäys: ”Jos tuomme uuden verottajan tähän maahan, kokonaisveroaste nousee, vaikka mitä luvattaisiin”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”

Ranne: Pohjoismainen työvoimapalvelumalli työllistää vain virkailijoita – ”Hallitus ostaa 70 miljoonalla lisää kaaosta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








