Helsingin piirin tupaantulijaiset: Nuorennusleikkaus, paljon uusia someseuraajia ja listat täyteen kuntavaaliehdokkaita

Perussuomalainen Helsinki avasi kuntavaalitaistelun uusissa tiloissa Hämeentiellä. Uutta virtaa on myös johdossa, sillä piirin hallinto ja toiminnot on pistetty uuteen kuosiin. Nyt kelpaa lähteä täysin listoin ja nuorekkain voimin kohti vaalivoittoa Helsingissä.

Perussuomalainen Helsinki ry:n uusi hallituksen puheenjohtaja on Sampsa Rydman, koulutukseltaan arkeologi ja graafinen suunnittelija. Hän on kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanin setä ja säveltäjä Kari Rydmanin poika. Rydmaneja on ollut sekä eduskunnassa, että Helsingin valtuustossa jo sata vuotta.

– Olen ehkä aika erikoinen ihminen tämmöiseen kansanliikkeeseen ja populistiksi. Minulla on hyvin vihreät arvot ja kuulun vanhaan aristokraattisukuun. Toisaalta puolueen puheenjohtaja on kirkkoslaavin tohtori, joka pyöräilee kaikkialle, niin ehkä kuitenkin sovin tähän puolueeseen oikein hyvin.

Ghettoutuminen huolestuttaa

Rydmania huolestuttaa Helsingissä kaupungin kasvu eli käytännössä ”demografinen muutos ja lähiöiden ghettoutuminen”. Hän on asunut elämästään 18 vuotta Valkeakoskella ja jakaa siten monen nykyhelsinkiläisen taustan Suomen maakunnista.

– Täällä asuu paljon väkeä, jotka kaipaavat myös rakentamatonta, virkistävää ympäristöä. On mielestäni ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta ihan olennaista, että täältä löytyy puistoja, löytyy pieniä metsikköjä, löytyy jokia, puroja ja niittyjä.

Liikkeelle puhtaalta pöydältä

Puheenjohtajaksi Rydman tarjoutui velvollisuudesta. Piirin asiat olivat hiukka vinksin vonksin ja uusi alku tuli tarpeeseen. Samassa rytäkässä tapahtui myös sukupolvenvaihdos, joka on tuonut toimintaan mukaan nykypäivän hallinto- ja viestintäkäytäntöjä.

– Viime syyskokouksessa koko hallitus pistettiin vaihtoon ja tulin mukaan kuvioihin ulkopuolisena henkilönä, joka ei ole ollut tässä yhdistystoiminnassa aiemmin mitenkään mukana.

– Tarjouduin tällaiseksi ulkopuoliseksi selvitysmieheksi. Laitan nyt osaltani tämän paikallisyhdistyksen kuntoon, että siitä on sitten muiden helppo jatkaa.

Nuorten esiinmarssi Helsingissä

Piirisihteeri ja hallituksen jäsen Laura Jokela liittyi perussuomalaisiin 10 vuotta sitten, ”koska se tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta ajaa suomalaisten asiaa”. Lauran mukaan persuilla on turhaan jonkinasteinen ”äijämaine”. Ennakkoluulot katoavat, kun ihmiset tutustuvat perussuomalaisten ohjelmasisältöön. Itse asiassa Helsingin piirissäkin on tapahtunut nuorten esiinmarssi:

– Meillä tapahtui taannoin pieni nuorennusleikkaus ja se on siinä mielessä positiivista, että muutos on kasvattanut someseuraajiemme määrää tosi paljon. Nuoret ovat somessa aktiivisia ja siinä olemme voineet olla piirille apuna. Olemme itse asiassa tehneet monta merkittävää parannusta ja sillä tiellä jatketaan edelleen. Muutos ei aina ole pahasta.

– Tulemme saamaan paljon uusia kuntavaaliehdokkaita, jotka eivät aiemmin ole olleet mitenkään mukana kuntapolitiikassa . Se tuo uutta virtaa ja näkemystä perussuomalaisiin.

Helsinkiläisten hampaat kuntoon

Omassa agendassaan Laura tuo esille tavallista ihmistä lähellä olevia asioita, vaikkapa hammashoidon ja sen järjestämisen kaikki veroja maksavia helsinkiläisiä tyydyttävällä tavalla. Hammashoito on eräs tärkeimmistä ihmisen kokonaisvaltaiseen fyysiseen terveyteen vaikuttavista asioista.

– Minun konkreettinen ehdotukseni on se, että Helsingissä järjestettäisiin hammasseulonta. Kun tulee tiettyyn ikään, niin sitten helsinkiläinen kutsutaan tutkimuksiin ja sen pitäisi tapahtua aina tiettyinä ikävuosina. Näin hammasterveydestä pidettäisiin huolta ennakoivasti, ennen suurempien ongelmien muodostumista.

Tunteet kuriin puoluetyössä

Helsingin piirin uusi vt. toiminnanjohtaja on Santeri Eskola, jolla toki on kokemusta vastaavasta pestistä puolueen nuorisojärjestön piiriyhdistyksen toiminnanjohtajuudesta kuluvalta vuodelta. Santeri vastaa myös uuden piiritoimiston käytännön toiminnan organisoimisesta ja toimii nyt kuntavaalien alla tiiviissä yhteistyössä vaalipäällikön kanssa.

– Olen keskilinjan kulkija ja pyrin lähestymään asioita hyvin pragmaattisesti. Tällaisella elämänasenteella saavutetaan yleensä myös paras lopputulos. Sitä voi toisinaan kiehua sisällä, mutta tunteet pitää pystyä pitämään kontrollissa.

Listat saadaan täyteen

– Kunnallisvaaliehdokkaiden rekrytointi on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tulokulmaa avaamme enemmän sitten syksymmällä. Tällä hetkellä se on vielä vaalitaktisesti merkittävää sensitiivistä tietoa.

Omissa vaaliteemoissaan Santeri painottaa sitä, että kuntalaiset pääsevät itse ja oikeasti vaikuttamaan päätöksentekoon edustuksellisen järjestelmän kautta. Kuntalaiset pystyvät siis vaalituloksen kautta järkevästi ohjaamaan sitä, millaisia päätöksiä kaupungissa tulevaisuudessa oikeasti tehdään. Tämä on Santerin mukaan erittäin tärkeätä kaupungin elinvoimaisuuden kannalta. Eskolan vaalislogan on ”Tehdään Helsingistä jälleen koko Suomen pääkaupunki!”. Helsinkiläisiä päätöksiä pitäisi siis tehdä enemmän koko maan näkökulmasta.

Autoilijallakin on oikeuksia

Yrittäjien tervehdyksen tupareihin toi liikenneyrittäjä Toni Paussu, kuntavaaliehdokas hänkin. Liikennöitsijä Paussulle yrittäjien asioiden edistäminen on itsestäänselvyys. Toisena listalla on autoilijan asia, joka on yhtä ensisijaista, kuin muidenkin liikkujien tarpeet.

– Autoilijallakin on oikeuksia. Helsingissä agendalla ovat pelkät pyöräilijät mutta mielestäni kaikkia liikennemuotoja tulee kehittää. Tulin juuri tuota Hämeentietä bussilla ja kyllä on niin kapeat rännit, että pellit kolisee, liikkumavaraa ei paljon ole.

Järkeä katutöihin

Paussu ottaa kantaa myös helsinkiläisiä riivaaviin katutöihin, niitä voitaisiin tehdä järkevämminkin.

– Voitaisiin tehdä vuorotyötä kuten Aasiassa, esimerkiksi kesäaikana pystyttäisiin tekemään valoisissa olosuhteissa kolmessa vuorossa. Sekin on tärkeätä, että maaperätutkimus on tehty ja kaikki toimijat on koordinoitu puhaltamaan yhteen hiileen.

– Asuntotuotantoonkin haluan ottaa kantaa sen verran, ettei Helsinkiä voi täyttää pelkillä asunnoilla. Täällä on jo 650 000 ihmistä, kaikkia luontoalueita ei tule rakentaa. Ne ovat tutkitustikin tärkeitä asioita ihmisille, ihmiset voivat paremmin lähellä luontoa. Haluan säilyttää myös Malmin lentokentän. Kaupunkia tehdään kaupunkilaisille.

Vaaleihin positiivisin odotuksin

Juhani Strandén on kolmas varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa ja Helsingin piirin hallituksen jäsen. Hän odottaa kuntavaaleja positiivisin mielin, vaikka lähtötilanne koronan takia onkin haasteellinen. Pandemia tulee vaikuttamaan vaalitaisteluun ja sen muotoihin.

– Perussuomalaiset on ainoa puolue Helsingissä, joka on autoilijoiden asialla eli vastustaa tietulleja ja kaupunkibulevardeja. Perheiden pitää pystyä liikkumaan kaikilla liikennemuodoilla ja viedä lapsia harrastuksiinsa. Malmin lentokenttäkin on erittäin merkittävä kysymys seuraavalla valtuustokaudella, Strandén listaa.

Maahanmuuton kustannuksia leikattava

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Juhanille tärkeitä, hoitoon pitää päästä mahdollisimman nopeasti. Tärkeätä on myös oikeudenmukaisuus, se että ”ne henkilöt, jotka ovat veroeuroja maksaneet saavat myös vastinetta panostukselleen”. Pandemia on laskenut Helsingin verotuloja ja leikkauksilta lienee mahdotonta välttyä, siksikin on nyt syytä olla tarkkana.

– Meillähän on täällä Helsingin kaupungissa maahanmuuton kustannuksia, joista pystytään leikkaamaan. Palvelu pitää pudottaa minimitasolle, tarjota vain lakisääteiset palvelut, eikä mitään ylimääräistä.