Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle

– Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

Eilisessä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa Hesari asettui kokoomuslaiselle linjalle ilmoittaessaan, että yritysten menestys – eli etu – on sama asia kuin koko Suomen etu.

Kannanotto liittyi perussuomalaisten näkemykseen siitä, että yhteiskunnassa on erilaisia intressiryhmiä, jotka kukin ajavat omaa etuaan, ja niinpä yrityksetkin ajavat lähinnä omaa etuaan.

Ajatus ei liene edes kovin kaukana totuudesta, sillä perinteisesti esimerkiksi osakeyhtiöiden toiminnan tarkoituksena on nähty voiton kerryttäminen osakkeenomistajille. Sama voitontavoittelun lähtökohtainen tarkoitus on kirjattu myös osakeyhtiölakiin.

”Mihin tarvitaan eduskuntaa?”

Onko yritysten menestys todella täysin sama asia kuin Suomen etu vai pitäisikö huomioida muitakin ryhmiä? Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho palastelee ja vie pidemmälle Helsingin Sanomien linjausta ja mitä linjan omaksumisesta johdonmukaisesti tulisi seurata.

Halla-aho huomauttaa, että Hesarin linjaus, jonka mukaan yritysten etu on sama asia kuin Suomen etu, on merkittävä kannanotto.

– Siitä seuraa esimerkiksi kysymys, mihin tarvitaan eduskuntaa. Jos elinkeinoelämän etu on Suomen etu, valta olisi syytä luovuttaa eduskunnalta Elinkeinoelämän keskusliitolle, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

Yritysten etu olisi, ettei niitä verotettaisi

Yrityskenttä on merkittävä ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että perinteisesti on silti ajateltu, että yhteiskunta koostuu eri intressiryhmistä, jotka pyrkivät edistämään omaa etuaan esimerkiksi puolueiden ja etujärjestöjen avulla.

– Yrittäjien on ajateltu ajavan omia intressejään ja palkansaajien omiaan. Kumpikaan ryhmä ei ole edes leikkinyt omien etujensa olevan sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu.

– Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on ollut sovitella ristiin meneviä intressejä ja laatia pelisäännöt, jotka ottavat kohtuudella huomioon kaikkien osapuolten edut. Kukaan ei saa kaikkea, mutta kaikki saavat jotakin. Tätä on kutsuttu yhteiskunnan kokonaiseduksi.

Jos yritysten etu todella – Hesarin linjauksen mukaisesti – on sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu, eikö olisi perusteltua halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamisen lisäksi samalla luopua yritysten verottamisesta ja työntekijöiden perusoikeudet takaavasta lainsäädännöstä, Halla-aho kirjoittaa ja huomauttaa, että ratkaisut palvelisivat Helsingin Sanomien linjaa.

– Sehän olisi yritysten etu – eli hesariksi yhteiskunnan kokonaisetu.

Halpatyövoima kelpaa elinkeinoelämälle

Mikäli katsoisimme, että yritysten etu on sama asia kuin koko Suomen etu, eikö olisi loogista myös luopua työttömyys- ja sosiaaliturvasta, Halla-aho kysyy.

– Sekin olisi yritysten etu, koska se kannustaisi ottamaan työtä vastaan millä tahansa ehdoilla. Miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Siksi, että se, mikä on yhden intressiryhmän etu, ei ole yhteiskunnan kokonaisetu.

– Elinkeinoelämä ei liioin vaadi halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamista siksi, että se olisi yhteiskunnan kokonaisetu, vaan siksi, että se on elinkeinoelämän etu. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, Halla-aho muistuttaa.

Maahanmuuttoteollisuus tuskin yhteiskunnan etu

Myös maahanmuutosta on kasvanut runsaasti liiketoimintaa, jonka harjoittaminen ei välttämättä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

– Yksityiset yritykset kotouttavat maahantulijoita ja diversiteettikouluttavat muita yrityksiä sekä julkisia laitoksia. Ne myyvät tulkkipalveluja ja oleskelulupiin liittyviä asianajopalveluja. Heikkolaatuinen maahanmuutto, jonka majoittamisen maksaa Kela, on ehtymätön rahalähde kiinteistösijoittajille.

– Kaikki tämä tapahtuu veronmaksajien rahalla eikä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, vaikka se on kyseisten yritysten edun mukaista, Halla-aho kirjoittaa.

Hesari juuri pilkkasi julkkisyrittäjää

Yrityskenttä ei ole monoliitti, vaan Suomessa on runsaasti erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, joten kaikilla Suomen yrityksillä etu ei aina ole sama. Esimerkiksi osalle yrityksistä kanavoituu suuria valtion tukia, joista pienempää elintarvikealan yritystä pyörittävä pienyrittäjä saa vain haaveilla.

Helsingin Sanomien julistama ”yritysten etu on Suomen etu” -asenne näyttäytyy myös ristiriitaiselta Helsingin Sanomien tämänpäiväisen pääkirjoituksen rinnalla, sillä pääkirjoituksessaan Hesari sortui pilkkaamaan konkurssin tehnyttä hotelliyrittäjää Saimi Hoyeria.