LEHTIKUVA
Suomen tieverkkoa korjataan nyt massiivisesti joka puolella. Kunnostamiselle on huutava tarve, sillä tiestöä on käytännössä laiminlyöty edelliset 17 vuotta. Samalla kun väyliä korjataan, myös vaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen johdolla on kahden vuoden aikana korjattu massiivisesti Suomen tiestöä. Ranne toteakin tyytyväisenä, että infra-alalla näkymät ovat kenties paremmat kuin kertaakaan jopa 20 vuoteen.
– Tietyömailla eletään kulta-aikaa. Se näkyy työllisyydessä, teiden turvallisuudessa ja samalla koko Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksissä, Ranne sanoo. Hän puhui tänään perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa.
Koko Suomea rakennetaan nyt, mikä tarkoittaa sitä, että uutta asfalttia tulee joka puolelle maata. Suunta on siten täysin toinen kuin edellisen hallituksen aikana, minkä voi havaita jo panostuksista.
– Tällä hetkellä on käynnistynyt uusi, noin 3 000 kilometrin asfalttihanke, 150 sillan korjaukset ja paljon muuta.
Huonokuntoisia asfalttiteitä löytyy joka puolelta. Suomen tieverkkoa on käytännössä laiminlyöty edelliset 17 vuotta, joten tieverkon kunnostamiselle on huutava tarve.
Samalla kun tiestö kohenee turvallisemmaksi, myös vaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät, ministeri Ranne sanoo.
– Tällä hetkellä infrapaketti on kolme miljardia euroa. On arvioitu, että jo miljardilla eurolla työllistetään noin 10 000 ihmistä
– Nyt teistä tehdään turvallisempia, kuljettajista tehdään turvallisempia, ja viimeisimpänä saimme myös eteenpäin romutuspalkkion vauhdittamaan autokauppaa ja autokannan uusiutumista. Eli myös autoista tehdään turvallisempia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uutta autojen romutuspalkkiolakia vuosille 2026–2027. Tavoitteena on kiihdyttää uusien autojen hankintaa ja uudistaa Suomen ajoneuvokantaa.
Suomi on nyt ja tulevaisuudessa kumipyörämaa, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo. - Jos tiet eivät ole kunnossa, ja rekat eivät liiku, Suomi pysähtyy. Tämä hallitus on historiallisen automyönteinen, ja se näkyy kaikessa politiikassa.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hallitus ei ole kohdistamassa autoiluun uusia toimia. Sen sijaan hallitus jatkaa vahvaa liikennepolitiikkaa tekemällä tänäkin kesänä merkittäviä parannuksia ja korjauksia maamme tiestön turvallisuuteen.
Hallituksen päätös kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita saa kiitosta Rakennusteollisuudelta.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
